Betel (Kanaaninmaa)

Betel, Beetel tai Bethel (hepr. ‏בֵּית־אֵל‎, Jumalan talo), alun perin Lus tai Luus (hepr. ‏לוּז‎, mantelipuu) oli juutalaisten muinainen pyhä paikka. Vanhassa Testamentissa Betel mainitaan kymmeniä kertoja.

Vanhan Testamentin kertomuksen mukaan Jaakob näki pakomatkallaan unessa näyn taivaaseen ulottuvista tikapuista, joita pitkin enkelit kulkivat. Jaakob oli nukkunut kivellä, jonka hän pystytti paikalle muistokiveksi (Yeagar Sahaduta) ja kaatoi kiven päälle öljyä. Tämän jälkeen hän antoi seudulle nimen Betel, tätä ennen sen nimi oli Lus tai Luus. Myös Abrahamilla oli ollut alttari "Betelissä". Näiden mainintojen yhteydet nykyiseen paikkaan ovat arvailuja.

Nykyinen Betel

Edward Robinson yhdisti Beitin-nimisen arabikylän raamatulliseen Beteliin tutkimuksissaan vuosina 1838–52. Teoria on nykyisin laajasti hyväksytty. Paikka sijaitsee noin 17 kilometriä Jerusalemista pohjoiseen muinaisessa Kanaanin maassa ja nykyisessä Palestiinassa. Beitin on Ramallahin vieressä Jordan-joen Länsirannalla, jonka Israel otti hallintaansa kuuden päivän sodassa vuonna 1967.

Beitinissä on asukkaita noin 2 500. Beitinin vieressä on juutalainen Beit Elin siirtokunta, joka perustettiin vuonna 1977. Siellä on noin 6000 asukasta.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Juusola, Hannu: Israelin historia. Helsinki: Gaudeamus, 2005, 2. p. 2014. ISBN 951-662-920-2
• Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. ISBN 978-1-59102-634-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)