Beatrix Wilhelmina Armgard van Oranje-Nassau (s. 31. tammikuuta1938) on entinen Alankomaiden kuningatar. Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa Beatrix hallitsi Alankomaita 30.maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi 30.huhtikuuta 2013. Kruunusta luopumisen jälkeen hänen puhuttelunimensä on Beatrix, Alankomaiden prinsessa, Orania-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.
Beatrix oli kolmas peräkkäinen hallitseva kuningatar Alankomaissa.
Perhetausta ja varhainen elämä
Beatrix syntyi Orania-Nassaun sukuun 31.tammikuuta 1938. Hänen vanhempansa ovat Alankomaiden kuningatar Juliana (1909–2004), joka hallitsi 1948–1980 ja saksalaissyntyinen prinssipuoliso Bernhard zur Lippe-Biesterfeld (1911–2004), Lippe-Biesterfeldin herttua sekä Schwalenberg ja Sternbergin herttua. Beatrixin äidinäiti on Alankomaiden kuningatar Vilhelmiina.lähde?
Prinsessa Beatrix kuuluu tunnetun saksalaisen aatelissuvun Lippen Lippe-Biesterfeld-haaraan. Hän polveutuu myös Oranian suvun friisiläisestä haarasta ja sen kantaisästä nimeltä Jan de Oude (vanhempi), joka oli Nassaun kreivi ja Vilhelm Oranialaisen vanhempi veli. Jan de Oudea pidetään Alankomaiden perustajana. Friisinmaan käskynhaltijat ovat olleet tästä haarasta vuodesta 1548 alkaen. Ensimmäinen oli Vilhelm Fredrik, Jan de Ouden poika.lähde?
Toisen maailmansodan aikana Alankomaiden kuninkaallinen perhe pakeni Saksan miehitystä. He siirtyivät toukokuussa 1940 ensin Britanniaan ja sieltä edelleen Ottawaan, Kanadaan. Perhe asui Stornowayssa, jossa prinsessa Beatrix aloitti koulunkäynnin. Koulukavereiden kesken prinsessa tunnettiin lempinimellä "Trixie Orange".
Perhe palasi Alankomaihin elokuussa 1945. Sodan jälkeisessä kotimaassa oli Kanadaan verrattuna puutetta esimerkiksi ruoasta: Beatrix ja sisarukset huomasivart varsin pian, että esimerkiksi jäätelöä ei ollut saatavilla. Beatrix valmistui Baarnsch Lyceumista 1956. Beatrix aloitti samana vuonna opiskelunsa Leidenin yliopistossa opiskellen yhteiskuntatiedettä, lakia ja historiaa. Hän valmistui vuonna 1961. Opiskeluaikoinaan Beatrix oli myös Leidenin naisopiskelijoiden järjestön aktiivijäsen.
Kysymys kaksoiskansalaisuudesta
Prinsessa Beatrix on siirtolaisoikeuden professorin Ulli d’Oliveiran mukaan kahden maan kansalainen. Hän on automaattisesti Britannian kansalainen, sillä hän on Hannoverinvaaliruhtinattaren jälkeläinen suoraan alenevassa linjassa. Kansalaisuus perustuu brittiläiseen lakiin, joka tunnetaan nimellä The Act for the Naturalization of the Most Excellent Princess Sophia, Electress And Duchess Dowager of Hanover, And the Issue of Her Body, vuodelta1705. Beatrix ei ole koskaan vahvistanut Britannian kansalaisuuttaan tai hakenut brittiläistä passia. Laki kumottiin vuonna 1948, mutta Beatrix on syntynyt vuonna 1938, joten lain kumoaminen ei koske häntä.
Alankomaissa on käyty vilkasta keskustelua tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä olevien kaksoiskansalaisuuksista.
Perhe-elämä
Prinsessa Beatrixin poliittinen toiminta johti lähes välittömästi ristiriitoihin. Vuonna 1965 hän kihlautui saksalaisen aatelismiehen, Claus von Amsbergin kanssa. Tämä oli diplomaatti ja työskenteli Saksan ulkoministeriössä. Häät vietettiin Amsterdamissa 10.maaliskuuta 1966 mielenosoitusten kaikuessa kaduilla. Claus oli kuulunut Hitler-Jugendiin ja palvellut Wehrmachtissa, siksi osa hollantilaisista yhdisti hänet natsismiin. Iskulauseena kuultiin muun muassa ”haluan polkupyöräni takaisin”, joka viittasi saksalaisten sotilaiden miehityksen aikana takavarikoimiin polkupyöriin. Ajan kuluessa prinssipuolisosta tuli kuitenkin yksi suosituimmista kuninkaallisen perheen jäsenistä Alankomaissa.
Nuoripari asettui asumaan Drakensteynin linnaan Lage Vuurschessa, jossa prinsessa oli asunut vuodesta 1963. Pari sai kolme poikaa:
Johan Friso Orania-Nassaun prinssi (25.syyskuuta 1968 – 12.elokuuta 2013)
Constantijn Orania-Nassaun prinssi (s.11.lokakuuta 1969)
Kuningattarena
Kuningatar Julianan luovuttua vallasta Beatrixistä tuli 42-vuotiaana Alankomaiden kuningatar 30.huhtikuuta 1980. Prinsessa Beatrix asuu Huis ten Boschissa, lähellä Haagia. Hän menetti puolisonsa vuonna 2002 ja molemmat vanhempansa vuonna 2004. Vuonna 2005 vietettiin kuningatar Beatrixin 25-vuotishallitsijajuhlaa. Hän oli silloin 67-vuotias. Juhlapäivä oli Alankomaiden kansallispäivä ja koko maa muuttui suureksi markkinapaikaksi. Kuningatar perheineen vietti päivän Scheveningenissä, joka on kylpylä lähellä Haagia. Juhlaan liittyi myös kiertomatka Alankomaiden 12 maakuntaan sekä Alankomaiden hallitsemiin maihin.lähde?
Kuningattaren puhetta lainataan harvoin suoraan lehdistössä, sillä tiedotustoimisto pitää haastattelujen ehtona, että monarkin sanoja ei lainata suoraan. Tämä sääntö otettiin käyttöön pian kuningattaren valtaannousun jälkeen – kertoman mukaan suojaamaan häntä äkkinäisesti annetuilta lausunnoilta.lähde?
Vuoden 1988 kuningattaren päivän yhteydessä ohikulkija Maarten Rijkers antoi Beatrixille pusun poskelle hänen kierrellessään kirpputoreilla Jordaanin kaupunginosassa. Rijkers huusi kuningattarelle "Anna minulle pusu, tyttö! (holl.Geef me een zoen, meid!)" ja pussasi kuningatarta. De Telegraaf julkaisi tästä kuvan, minkä johdosta tapaus sai laajalti huomiota mediassa, ja sitä pidettiin historiallisena hetkenä. Beatrix reagoi aikalaislähteiden mukaan tapaukseen positiivisesti ja halasi Rijkersia.
Alankomaissa hallitsija ja ministerit muodostavat yhdessä hallituksen. Vuodesta 1848 alkaen perustuslaki säätää, että ministerit ovat toimissaan tilivelvollisia parlamentille. He ovat myös poliittisessa vastuussa hallitsijan lausunnoista ja hänen käytöksestään. Kuningattarena Beatrixilla oli enemmän valtaa kuin monilla muilla Euroopan monarkeilla. Sisäpolitiikassa valtaa ei ollut paljon, mutta ulkopoliittisissa asioissa hänellä oli liikkumavaraa. Hänen kerrotaan kerran uhanneen erottaa ministerin, jos hänen pyyntöään avata lähetystö Jordaniaan ei noudatettaisi.
Hollantilainen mies yritti murhata kuningatar Beatrixin 30.huhtikuuta 2009 Apeldoornissa. Karst Tates yritti ajaa Suzukillaan päin kuninkaallisten avokattoista bussia. Hän ajoi kaksinkertaisten metallibarrikadien läpi ja useiden ihmisten yli, joista kuusi kuoli, mutta auto vaurioitui niin ettei se osunut bussiin. Tates kuoli vammoihinsa. Hän oli aiemmin menettänyt työnsä ja asuntonsa talouskriisin vuoksi.
28. tammikuuta 2013 kuningatar Beatrix ilmoitti aikeistaan luopua kruunusta poikansa hyväksi. Kruununprinssi Willem-Alexanderista tuli kuningas 30. huhtikuuta 2013. Vallasta luopumisensa jälkeen prinsessa Beatrix on asunut Drakensteyn linnassa lähellä Lage Vuurschen kylää Baarnin kunnassa. Beatrix osti linnan vuonna 1959 ja se on hänen yksityisomaisuuttaan. Hän on vallasta luovuttuaan jatkanut kuninkaallisia velvollisuuksiaan muun muassa järjestöjen suojelijana. Vuodesta 1980 kuningatar asui Huis ten Boschin palatsissa Haagissa. Kaikkiin työhön liittyviin tilaisuuksiin käytettiin Noordeinden palatsia.lähde?
Kunnianosoituksia
Prinsessa Beatrix on pitkäaikainen Rooman Klubin kunniajäsen. Hänen mukaansa on nimetty Oranjestadin lentokenttä Aeropuerto Internacional Reina BeatrixAruballa.
Hallitsevana monarkkina Beatrix toimi seuraavien ritarikuntien suurmestarina:
