| Ben-Hadad I | |
|---|---|
| Aram-Damaskoksen kuningas | |
| Valtakausi | n. 880 eaa–841 eaa. |
| Edeltäjä | Tabbrimon |
| Seuraaja | Hasael |
| Isä | Tabbrimon |
Ben-Hadad I eli Bar-Hadad oli Aram-Damaskoksen hallitsija suurin piirtein vuodesta 880 eaa. vuoteen 841 eaa. Ben-Hadad mainitaan esimerkiksi Vanhassa testamentissa.
Vanhan testamentin ensimmäinen kuninkaiden kirja mainitsee Ben-Hadadin olleen Tabbrimonin poika ja Hesjonin pojanpoika. Nimi Bar-Hadad eli Raamatun Ben-Hadad tarkoittaa Hadadin poikaa, ja Hadad oli rautakautisen Syyrian yksi keskeisimmistä jumalista. Isänsä tapaan Ben-Hadad oli alkujaan Israelin ja Juudan kuninkaiden eli tuolloisten Baesan ja Asan liittolainen. Baesan ja Asan alettua sotia keskenään hän asettui Asan puolelle tämän lähetettyä hänelle runsaat lahjat.
Ben-Hadad teki sotaretken Israelin kuningaskuntaa vastaan valloittaen Ijjonin, Danin, Abel-Bet-Maakan, Naftalin ja Kinneretin alueet. Ben-Hadadin seuraaja oli Hasael. Ben-Habadin seuraajan jälkeen Aram-Damaskosta hallitsi kaksi samannimistä hallitsijaa, Ben-Habad II ja Ben-Habad III. Aleppon läheltä löydetyssä piirtokirjoituksessa viitataan myös Ben-Habadiin. Kyse ei välttämättä ole Aram-Damaskoksen kuninkaasta, vaan ehkäpä Arpadin hallitsijasta. Aram-Damaskoksen ei tiedetä ulottaneen valtaansa piirtokirjoituksen löytöpaikalle, mutta periaatteessa on myös mahdollista, että Ben-Hadad on pystyttänyt esimerkiksi sotaretkellä liittolaistensa tukena.