| Bernissartia fagesii | |
|---|---|
Bernissartia fagesiin holotyyppi |
|
|
Varhaisliitukausi Berrias-vaihe–Barrême-vaihe |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia/Sauropsida |
| Alaluokka: | Diapsidit Diapsida |
| Osaluokka: | Archosauromorpha |
| Ylälahko: | Crocodylomorpha |
| Kladi: | Krokodyliformit Crocodyliformes |
| Kladi: | Mesoeucrocodylia |
| Kladi: | Neosuchia |
| Heimo: | †Bernissartiidae |
| Suku: | †Bernissartia Dollo, 1883 |
| Laji: | fagesii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Bernissartia (nimen merkitys: ”Bernissartista”) on sukupuuttoon kuollut krokotiilimaisten arkosaurien suku. Suvun ainoa kuvattu laji on Bernissartia fagesii, jonka fossiilit löytyivät alun perin hiilikaivoksesta Belgian Bernissartista vuonna 1879. Bernissartia fagesiin fossiilit sijoittuvat varhaisliitukaudelle, ja niitä on myöhemmin löytynyt myös Ranskasta ja Espanjasta. Bernissartia vaikuttaa olleen varsin laajalle levinnyt suku, sillä samaan sukuun luettuja, mutta lajitasolle määrittämättömiä irrallisia hampaita ja muita sirpaleisia jäänteitä on löydetty myöhäisjurakauden tai varhaisliitukauden kerrostumista muun muassa Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista.

Bernissartia oli luultavasti semiakvaattinen soiden ja purojen asukki. Se muistutti läheisesti nykyisiä krokotiilejä, mutta oli kooltaan erittäin pieni, vain noin 60-senttinen ja alle kilon painoinen. Se eli rinnan kookkaampien krokotiilimaisten arkosaurien kanssa, ja tämä monimuotoisuus viittaa myös suureen saaliseläinten vaihteluun. Bernissartialla oli leuoissaan kahdenlaisia hampaita. Edessä olevat pitkät ja terävät hampaat soveltuivat kalojen pyydystämiseen, kun taas pyöreillä takahampailla se luultavasti musersi äyriäisiä tai jopa raatojen luita.
Sweetman, Pedreira-Segade & Vidovic (2014):