 | Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Bielsan motti | |
|---|---|
| Osa Espanjan sisällissotaa | |
 |
|
| Päivämäärä | 14. huhtikuuta – 16. kesäkuuta 1938 |
| Paikka | Pohjois-Aragonia |
| Lopputulos | Kansallismielisten voitto |
| Vaikutukset | Tasavaltalaiset poistuvat Aragoniasta |
| Osapuolet | |
 Tasavaltalaiset |
 Kansallismieliset |
Bielsan motti (aragoniaksi ja espanjaksi Bolsa de Bielsa) oli Espanjan sisällissodan taisteluista viimeinen Aragoniassa käyty taistelu ja kesti huhtikuusta kesäkuuhun 1938.
Espanjan tasavaltalaisarmeijan 43. divisioona jäi Francisco Francon johtamien fasistijoukkojen saartamaksi Pohjois-Aragonian vuoristoseudulla Ranskan vastaisella rajalla sijaitsevaan Bielsan laaksoon ja sen naapurilaaksoihin koko alueen siviiliväestön joutuessa pakenemaan Ranskaan. Yhteensä noin 4 000–6 000 siviiliä lähti evakkoon.
Francon joukot etenivät pikkuhiljaa kiristäen saartorengasta, jonka sisälle Antonio Beltránin (kutsumanimeltään L'Esquinazau) komentaman tasavaltalaisarmeijan divisioonan 4 500–7 000 sotilasta (eri lähteissä eri arvioita lukumääristä) olivat jääneet mottiin. Saartajien joukossa puolestaan oli 14 000 sotilasta ja heillä oli 30 tykkiä saarrettujen vain neljää tykkiä vastaan. Lisäksi Francolla oli liittolaisinaan Saksan ja Italian ilmavoimat, jotka pommittivat Bielsaa ja lähiseutua kesäkuussa 1938. Lähes kaikki Bielsan talot tuhoutuivat taistelussa.
Bielsan saarto päättyi 16. kesäkuuta 1938 Francon joukkojen vallattua tasavaltalaisten viimeisenkin tukikohdan ja 4 000–7 000 tasavaltalaisen sotilaan paettua rajan yli Ranskaan tehden seuraa noin 20 000 muulle aragonialaiselle, jotka olivat jo aiemmin maaliskuussa joutuneet lähtemään maanpakoon. Ranskaan paenneista tasavaltalaisarmeijan sotilaista suurin osa palasi myöhemmin taistelemaan vielä Katalonian rintamalla Francon joukkoja vastaan.