| Binturonki | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Theria |
| Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Alalahko: | Feliformia |
| Heimo: | Sivettieläimet Viverridae |
| Alaheimo: | Palmunäädät Paradoxurinae |
| Suku: | Arctictis Temminck, 1824 |
| Laji: | binturong |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arctictis binturong |
|
| Synonyymit | |
|
|
Binturongin levinneisyys |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Binturonki eli karhukissa eli karhunäätä (Arctictis binturong) on Kaakkois-Aasiassa elävä palmunäätien alaheimoon kuuluva sivettieläin. Se on Arctictis-sukunsa ainoa laji, ja jaetaan kuuteen alalajiin.
Binturonki on lähes musta, pitkäkarvainen ja tupsukorvainen kiipeilijä. Se on suurin sivettieläin, ja voi painaa jopa 7,6 kilogrammaa. Se on melko kömpelö ja ehkä siksi se joutuu tyytymään tavallisesti kasviravintoon. Toisinaan se kuitenkin voi pyydystää kaloja uimalla vedessä. Binturonki liikkuu enimmäkseen puissa. Se on ainoa sivettieläin, jolla on tarttumiskykyinen häntä.

Lajia tavataan Kaakkois-Aasiassa laajahkolla alueella esimerkiksi Malakan ja Indokiinan niemimailla. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkielinen nimi muutettaisiin muotoon binturongi.