Biopsia tarkoittaa koepalan tai solunäytteen ottamista elävästä kudoksesta ja näytteen tarkastelua. Termi tulee kreikan kielen sanoista bios eli elämä ja opsy eli näkö tai ulkonäkö.
Biopsian avulla voidaan selvittää muun muassa kudoksen tyyppi, pahanlaatuisuus ja tulehdusten läsnäolo. Kudosnäytteestä nähdään kudoksen rakenne, jolloin pystytään tarkastelemaan esimerkiksi syöpäsolukon kasvutapaa ympäröivässä kudoksessa. Solunäytteestä voidaan nähdä vain yksittäisten solujen ominaisuuksia. Biopsioita otetaan esimerkiksi ihomuutoksista, pateista, kasvaimista ja kuvantamistutkimuksissa epäselviksi jääneistä muutoksista. Tähystysten yhteydessä otetaan yleensä koepaloja terveenkin näköisestä kudoksesta. Biopsioita voidaan käyttää myös seulontatutkimuksen välineenä, kuten kohdunkaulasta otettava PAPA-näyte.
Biopsian tutkii patologi, ja se voidaan myös analysoida kemiallisesti erilaisten laboratoriotekniikoiden kuten PCR:n avulla. Patologi antaa kudoksesta patologisanatomisen diagnoosin (PAD).
- Koepala
- Koepala on kudosnäyte, joka otetaan esimerkiksi veitsellä, stanssilla tai kauhalla. Se voidaan ottaa näkyvissä olevasta paikasta puudutuksen avulla tai syvemmällä sijaitsevasta kudoksesta leikkauksen yhteydessä. Koepala tutkitaan laboratoriossa leikkaamalla siivuiksi, värjäämällä ja tarkastelemalla mikroskoopilla. Koepaloja voidaan ottaa mistä tahansa kiinteästä kudoksesta; yleisiä paikkoja ovat iho ja limakalvot.
- Paksuneulanäyte
- Paksuneulanäyte on koepala tai kudosnäyte, joka otetaan paksun neulan avulla.
- Ohutneulanäyte
- Ohutneulanäyte tai ohutneulabiopsia on solunäyte, joka otetaan kiinteästä kudoksesta ohuella neulalla imemällä. Ohutneulanäyte levitetään suoraan lasille tarkasteltavaksi. Solunäytteen perusteella ei voi tehdä päätelmiä kudoksen rakenteesta.