Borduna
Borduna (lat. bordunus, engl. drone, burden, ransk. bourdon, saks. Bordun) on musiikissa käytetty termi samalla korkeudella jatkuvalle äänelle, joka säestää musiikkiteoksen muita ääniä.
Kirkkolaulussa voidaan puhua bordunaäänestä. Joissain soittimissa on bordunakieliä (esimerkiksi sitar ja kampiliira) ja säkkipillissä on bordunapillejä. Myös urkupiste on eräänlainen borduna, mutta urkupisteestä puhutaan silloin, kun tietty ääni (yleensä basso) pysyy samalla sävelellä pitemmän aikaa, mutta yleensä ei koko kappaleen ajan. Yleensä, kun musiikissa käytetään bordunaa, se soi jatkuvasti ja on siten soittimen äänimaailman tai musiikkityylin erottamaton osa.
Lähteet
- ↑ Kotiranta, Pirkko: Borduna on pohjaääni Helsingin Sanomat. 22.4.2006. Viitattu 16.7.2020.
- ↑ Asikainen, Terho: ”2.2 Hardangerviulun syntyhistoria”, Viulusävellyksiä hardangerviulun virityksille, s. 7–8. (Opinnäytetyö) Joensuu: Karelia ammattikorkeakoulu, 2015. Teoksen verkkoversio Viitattu 16.7.2020.
- ↑ Kurkela, Vesa: Harmonia ja sointuajattelu länsimaisessa musiikissa (s. 2–3) Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 30.8.2015. Viitattu 16.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Hallikainen, Anna: Musiikin ja tekstin yhteyksistä Jean Sibeliuksen yksinlauluissa : Hjärtats morgon, drömmen ja våren flyktar hastigt, s. 10. (Tutkielma) Sibelius-Akatemia, 2005. Teoksen verkkoversio Viitattu 16.7.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Riutta, Tarmo: Musiikin evoluution innovaatiot Turun seudun musiikkiopisto. 2.5.2018. Arkistoitu 16.7.2020. Viitattu 16.7.2020.