Kasvitiede

Kasvitiede eli botaniikka on kasveja tutkiva biologinen tieteenhaara. Sen tutkimusalueita ovat muun muassa kasvien kasvu, lisääntyminen, aineenvaihdunta, kehitys, taudit ja evoluutio.

Osa-alueita

Kasvitiede jakautuu useihin haaroihin:

• Kasvimorfologia eli muoto-oppi, tutkii lähinnä kasvien muotoa ja niiden eri osien keskinäisiä asentosuhteita. Tässä mielessä sen osa-alueesta käytetään myös nimityksiä kasviorganologia ja organografia. Toinen osa-alue on kasvianatomia, jonka kohteena on etupäässä mikroskooppisen pieni sisärakenne, kuten solukot (solukko-oppi eli histologia) tai yksittäiset solut ja niiden osat (soluoppi eli sytologia).
• Kasvifysiologia tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä.
• Kasviekologia selvittelee kasvien riippuvuutta ilmasto-, maaperä- ym. ympäristötekijöistä sekä sopeutumista niihin.
• Kasvisystematiikka eli kasvitaksonomia tutkii kasvien välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja ja pyrkii järjestämään maapallon kaikki kasvimuodot keskinäisen sukulaisuuden perusteella yhtenäiseen luontaisjärjestelmään.
• Kasvimaantiede tutkii kasvien esiintymistä luonnossa. Tällöin kasvistollinen, eli floristinen kasvimaantiede kohdistaa huomionsa kasvilajien, -sukujen jne. levinneisyyteen suhteellisen suurilla alueilla, kun taas kasvillisuustiede, eli kasvisosiologia, tutkii kasvien ryhmittymistä kasvustoiksi ja kasviyhdyskunniksi.
• Kasvipaleontologian eli fotopaleontologian kohteina ovat muinaisaikojen kasvit geologisina aikakausina.
• Perinnöllisyystiede eli genetiikka tutkii läheisessä yhteistyössä eläintieteen vastaavan haaran kanssa periytymistä ja muuntelua kasvikunnassa.
• Kasvibiologia tutkii kasvien soluihin ja elintoimintoihin liittyviä seikkoja biologisesta näkökulmasta.

Historia

Jo Aristoteles esitti joitakin kasveja koskevia yleisluonteisia oppilauseita, joita sitten seliteltiin ja pohdittiin n. 2 000 vuotta. Hänen oppilaansa Theofrastos (371–286 eaa.) kirjoitti nykypäiviin säilyneen, koko silloista tietämystä käsittelevän kasvitieteen oppikirjan.

Carl von Linné loi perustan kasvien ja eläinten tieteellisille nimistöille.^lähde?

Lähteet

Kirjallisuutta

• Morton, A. G.: Kasvitieteen historia: Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään. ((History of botanical science: An account of the development of botany from ancient times to the present day, 1981.) Suomen kasvitieteen historian laatineet Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen) Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-756-0

Aaiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kasvitiede Wikimedia Commonsissa

• Wikikirjastossa on aihe: Kasvitiede