
Aivomätä (engl. brain rot) on termi, jolla kuvataan heikkolaatuisena tai merkityksettömänä pidettävää sisältöä internet-kulttuurissa. Sillä voidaan viitata myös kyseisen sisällön jättävän katsojaansa kielteisiä psykologisia ja kognitiivisia vaikutuksia. Tekoälyllä tuotettua aivomätää kutsutaan tekoälytauhkaksi (engl. AI slop).
Aivomätä viittaa pääasiassa lyhytmuotoiseen viihteeseen, kuten Tiktok-videoihin ja tuomioselailuun eli sosiaalisen median sisältöjen määrällisesti suuren määrän selaamiseen lyhyessä ajassa. Tuomioselailulla voi olla haitallisia vaikutuksia katsojan mielenterveyteen.
Termi on nykyisessä merkityksessään peräisin Z-sukupolven ja alfa-sukupolven verkkoyhteisöistä ja on sittemmin saapunut valtavirtaan suuren yleisön käyttöön.
Oxford University Pressin mukaan brain rot -termiä käytti ensimmäistä kertaa Henry David Thoreau vuonna 1854 kirjassaan Walden. Thoreau arvosteli teoksessaan kuvaamaansa älyllisten standardien laskua, jossa monimutkaiset ideat saavat vähemmän arvostusta kuin yksinkertaiset ja helposti ymmärettävät aiheet.
Verkkoympäristöissä termiä käytettiin jo noin vuonna 2004. Vuonna 2007 Twitter-käyttäjät käyttivät termiä brain rot kuvaamaan tositelevisiosarjoja, kuten deittiohjelmia, videopelejä sekä verkossa yleisesti vietettyä aikaa. Termin käyttö lisääntyi internetissä 2010-luvun aikana. Se nousi lopulta nopeasti suosioon vuonna 2020 pääasiassa Discord-verkkopalvelussa, jolloin siitä alkoi muodostua internet-meemi.
Vuonna 2024 termiä käytettiin usein viittaamaan alfa-sukupolven digitaaliseen käyttäytymiseen. Joidenkin tutkijoiden ja kyselyjen mukaan sukupolvi on englanniksi sanottuna ”terminally online” eli liian syvästi uppoutunut verkkokulttuuriin ja sen sisältöihin.
Vuoden 2023 ja 2024 välillä Oxford University Press raportoi, että termin käyttötiheys kasvoi 230 prosenttia miljoonaa muuta sanaa kohden.
Kielitieteilijä Brent Henderson ennusti vuoden 2024 lopussa, että termi tulee säilymään käytössä sen mieleenpainuvuuden ja osuvuuden vuoksi.