| Bromisovaali | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-bromi-N-karbamoyyli-3-metyylibutanamidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | ? |
| PubChem CID | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C6H11N2BrO2 |
| Moolimassa | 223,07 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 154 °C |
| Liukoisuus veteen | 3,52 g/l |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Bromisovaali, tunnettu tavallisemmin nimellä bromivalenyyliurea on uni- ja rauhoittavana lääkkeenä käytetty bromipohjainen vanha unilääke. Sen on kehittänyt Knoll vuonna 1907, ja se on patentoitu vuonna 1909.
Sitä myydään Aasiassa käsikauppalääkkeenä useilla valmistenimillä, kuten Brovarin, ja siihen on yleensä yhdistetty tulehduskipulääke.
Bromisovaali aiheuttaa väärinkäytettynä voimakkaita psyykkisiä ja neurologisia haittavaikutuksia.