Butaani

Butaani
Tunnisteet
Muut nimet n-butaani
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H10
Moolimassa 58,12 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste −138,3 °C (134,9 K)
Kiehumispiste −0,5 °C (272,7 K)
Tiheys 2,4553 kg/m3, kaasu (25 °C, 101,3 kPa)
Liukoisuus veteen 6,1 mg / 100 ml (20 °C)

Butaani eli n-butaani (C4H10) on ilmaa raskaampi kaasu, jonka rakennekaava on (CH3CH2CH2CH3). Butaani on väritöntä, tulenarkaa ja helposti nesteytettävää kaasua. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 58,12 g/mol, sulamispiste −138,3 °C, kiehumispiste −0,5 °C, leimahduspiste −60 °C, itsesyttymislämpötila 287 °C ja CAS-numero 106-97-8. Butaani-nimitystä voidaan käyttää myös suoraketjuisen n-butaanin isomeeristä isobutaanista eli 2-metyylipropaanista (CH(CH3)3).

Butaani muodostaa runsaassa hapessa palaessaan hiilidioksidia ja vesihöyryä:

2 CH3CH2CH2CH3 + 13 O2 → 8 CO2 + 10 H2O

Kun happea on rajoitetusti, voi myös hiiltä (nokea) ja hiilimonoksidia muodostua.

Yhdiste erotetaan tislaamalla maaöljystä tai maakaasusta tai krakkaustuotteista.

Butaania käytetään nestekaasun muodossa polttoaineena esimerkiksi retkikeittimissä ja tupakansytyttimissä. Sitä käytetään myös krakkauksessa petrokemikaalien valmistusprosessissa tuotettaessa eteeniä, propeenia, butadieeniä ja isopropeenia.

Butaanin elintarvikkeiden E-koodi on E943a. Elintarvikkeissa butaania käytetään lähinnä pakkauskaasuna tai ponneaineena. Muita käyttökohteita ovat kaasuhellat ja kaasusytyttimet.

Butaani on yleistynyt päihteenä jonkin verran nuorten keskuudessa helpon saatavuuden vuoksi. Sen vaikutukset ovat muiden impattavien aineiden tavoin etanoliin verrattuna lyhytkestoisia, mutta alkavat nopeammin.

Lähteet

  1. ↑ David E. Mears & Alan D. Eastman: Hydrocarbons, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 3.7.2014
  2. ↑ Butaani Käyttöturvallisuustiedote. 4.1.2018. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 9.3.2018. (suomeksi)
  3. 1 2 3 Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  4. ↑ E943a - Butaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.
  5. ↑ http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/imppaus

Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.