CGI Suomi Oy kuuluu kansainväliseen IT-alan palveluyritykseen CGI:hin. Yritys on kasvanut ja muokkautunut lukuisten yrityskauppojen ja fuusioiden kautta ja se myy IT-alan konsultointia, IT-infrastruktuuriratkaisuja, tietojärjestelmien integraatiopalveluja sekä IT- ja liiketoimintaprosessien ulkoistamispalveluja. Sen asiakkaita ovat suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkishallinto.
Historia
CGI Suomen pääkonttori Helsingin Pitäjänmäellä.
WM-datasta Logicaan 1969–2011
CGI Suomen juuret alkavat WM-datasta, joka perustettiin Ruotsissa vuonna 1969.
Vuonna 1972 Suomessa 300 kuntaa perusti Kunnallistieto Oy:n ja vuonna 1977 pääkaupunkiseudun suuret kunnat perustivat Pääkaupunkiseudun tietokeskuskuntainliitto PTK-tietokeskuksen. PTK-tietokeskus ja Kunnallistieto fuusioituivat vuonna 1990, jolloin yrityksen nimeksi tuli KT-tietokeskus, joka taas listautui Helsingin pörssiin vuonna 1997 nimellä Novo Group Oyj.
WM-data laajensi toimintansa Suomeen 1983 ja vuonna 2003 se osti Novon. Uusi yritys työllisti Suomessa noin 2 500 henkilöä.
Logica (Logica CMG) osti WM-datan liiketoiminnot Pohjoismaissa syksyllä 2006. WM-data-yritysnimi vaihtui Suomessa Logica Suomi Oy:ksi helmikuussa 2008. Yrityksen maajohtajana toimi vuosina 2008–2015 Heikki Nikku.
CGI Suomi 2012–2019
Elokuussa 2012 kanadalainen CGI osti Logican.
Vuonna 2015 CGI Suomen maajohtajana aloitti Tapio Volanen.
Vuonna 2016 noin 3000 henkilöä Suomessa työllistänyt CGI aloitti rekrytointinprosessin, jonka tavoitteena oli palkata seuraavan kolmen vuoden aikana tuhat uutta työntekijää. Future Talent -harjoitteluohjelmalla tavoiteltiin erityisesti opiskelijoita ja vastavalmistuneita.
CGI Suomi osti vuoden 2017 lopulla suomalaisen datakeskeiseen liiketoimintaan keskittyneen Affecton. Kaupassa CGI:lle siirtyi yli 1000 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Latviassa ja Liettuassa. CGI toimitti uuden SAP S/4 Hana -järjestelmän elintarvikeyhtiö Raisiolle. Poliisi valitsi kaksi vuotta suunnittelemansa asetietojärjestelmän toteuttajaksi CGI:n.
Suomen poliisi ja CGI Suomi purkivat heinäkuussa 2019 asetietojärjestelmän toimitussopimuksen yhteisymmärryksessä. Poliisihallituksen mukaan projekti viivästyi hankkeen mittavuuden vuoksi.
CGI Suomi 2020–
Kesäkuussa 2020 Helsinki ja Espoo ilmoittivat purkavansa CGI Suomen kanssa tehdyn HR- ja palkanlaskentajärjestelmän päivityssopimuksen aikataulujen viivästymisten vuoksi. Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat hankkineet Hijat-järjestelmän vuonna 1984 Pääkaupunkiseudun tietokeskukselta. CGI:lle järjestelmä päätyi Logica-kaupan myötä vuonna 2012. Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajan mukaan hankkeen keskeyttäminen aiheutti kaupungille merkittävää vahinkoa, kun kustannusten lisäksi huomioitiin myös oma työ ja toteutumattomat hyödyt. ja sopimuksen purkuun liittyi CGI Suomeen kohdistuvia vahingonkorvausvaatimuksia. Helsinki ja Espoo pääsivät asiassa sopuun CGI:n kanssa, joka jatkoi järjestelmän ylläpitämistä ja auttoi uuteen järjestelmään siirtymisessä. Vantaa oli tyytyväinen Hijat-järjestelmäänsä ja jatkoi sen käyttöä. CGI jatkoi Hijatin ylläpitoa vuoteen 2022 asti.
Toukokuussa 2021 CGI solmi lähes 400 miljoonan euron arvoisen puitesopimuksen Hanselin kilpailutuksessa. Vuoteen 2029 ulottuva sopimus konesali- ja kapasiteettipalvelujen hoitamista useille ministeriöille, virastoille, kaupungeille ja muille julkishallinnon toimijoille. Kesäkuussa Fingrid kertoi hankkivansa CGI:ltä noin 6 miljoonan euron arvosta osaamista kehittämäänsä datahubia varten. Kyseessä on tiedonvaihtojärjestelmä, jonka avulla muun muassa taloyhtiöt voivat perustaa yhteisön esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä varten. Järjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa 2022.
Vuonna 2022 yhtiö kertoi perustavansa Suomeen avaruusteknologioihin keskittyneen osaamiskeskuksen.
Huhtikuussa 2023 Turun Sanomat kertoi, että pari lääkäriä oli irtisanoutunut Naantalin terveyskeskuksesta Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan neljän eri Pegasos-potilastietojärjestelmän yhdistämisen aiheuttaman kuormituksen vuoksi. CGI:n toimittama Pegasos-järjestelmä korvattiin CGI:n OMNI360-järjestelmällä. Turun Sanomien mukaan lääkärit olivat hermostuneet kahden rinnakkaisen järjestelmän käyttämiseen. Sittemmin Varha siirtyi käyttämään CGI:n uudempaa OMNI360-potilastietojärjestelmää. Lokakuussa yhtiö kertoi perustavansa Suomeen useita Microsoft Dynamics 365 -teknologiaan keskittyviä osaamisyksiköitä.
Syksyllä 2024 CGI kertoi tekevänsä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa Gen AID -tutkimushankkeen kautta. CGI toimii hankkeessa sekä rahoittajana että teknologia- ja tutkimuskumppanina. CGI oli ensimmäinen it-alan yritys, joka liittyi Suomen vetyklusteriin.
Helmikuussa 2025 CGI osti helsinkiläisen Taival Advisoryn. Syksyllä Leena-Mari Lähteenmaan seuraajana maajohtajana aloitti Niraj Sood, joka palkattiin yhtiön sisältä.
Tammikuussa 2026 CGI osti puolalaisen Comarch Polska SA.n, joka työllisti 460 henkilöä. Yhtiö yhdistettiin Niraj Soodin johtamaan liiketoimintaan, joka työllisti kaupan jälkeen noin 1500 ihmistä Baltiassa ja Puolassa ja 3700 Suomessa. Kesäkuussa CGI Suomi osti Telian pilvi- ja it-palveluliiketoiminnan, joka työllisti Suomessa noin 250 henkilöä. Yhtiöt aloittivat samalla strategisen kumppanuuden, jonka myötä ne tarjoavat Telian yritysasiakkaille palvelujaan yhdessä.
Organisaatio
CGI kuuluu kansainväliseen IT-alan palveluyritykseen CGI:hin. Vuonna 2025 yhtiöllä oli Suomessa noin 3700 työntekijää, mikä teki siitä yhden Suomen suurimista työnantajista it-alalla. Toimipaikkoja on Suomessa 11.
Vuodesta 2025 CGI Suomea johtanut Niraj Sood vastaa liikentoiminnasta, jonka vuosittainen liikevaihto on noin 624 miljoonaa euroa. Suomen lisäksi se toimii myös Puolassa ja kaikissa Baltian maissa ja työllistää yhteensä noin 4300 henkilöä.
Vuodesta 2022 CGI:llä ja Aktialla on ollut Aktian pankkitoiminnan it-palveluihin keskittynyt yhteisyritys.
CGI:n palveluihin kuuluu muun muassa liiketoimintakonsultointi, IT-alan konsultointi, IT-infrastruktuuriratkaisut, tietojärjestelmien integraatiopalvelut ja IT- ja liiketoimintaprosessien ulkoistamispalvelut.
CGI:n asiakkaita ovat suuret ja keskisuuret yritykset sekä julkishallinto.
CGI kuuluu suurimpiin valtion ict-toimittajiin Suomessa. Se toimittaa palveluita esimerkiksi valtion virastojen yhteiseen datakeskukseen. Yhtiön liikevaihdosta noin 55 prosenttia saadaan yksityiseltä sektorilta, jossa toimialoista suurimpia ovat finanssi, energia ja liikenne.
Strategisen it-kumppanuuden CGI Suomen kanssa solmineita tai it-toimintonsa sille ulkoistaneita organisaatioita ovat muun muassa Fennia, HKScan,, HMD Global Lahden kaupunki, Lähi-Tapiola ja Telia Finland. Yhtiö hoitaa Keskon työasemapalveluja ja service deskiä, tuottaa sille kapasiteetti-, julkipilvi- ja integraatiopalveluja, ja tekee myös digikehitystä. OP Ryhmälle on tuotettu muun muassa digipalveluita, kehitystyötä ja tiedonhallinnan it-palveluita.
Lisäksi CGI omistaa Kyyti Groupin kehittämän Kyyti-palvelun, joka toimii mobility as a service -periaatteella. Palvelun avulla asiakas voi ostaa matkaketjun ovelta ovelle. Palvelun suurin asiakas Suomessa on Matkahuolto. Yhtiö myy myös muun muassa Inforin ERP-järjestelmää. ja Nokian Nesc-alustan pilvipalveluja.
Vuonna 2023 CGI kertoi kehittämistään Digishore-palveluista. Tekoälypohjaiset palvelut automatisoivat palveluntuotantoa. Tekoälyä hyödyntää myös Planmecan kanssa toteutettu ratkaisu, jossa aivoverenvuotopotilaita voidaan tunnistaa tietokonetomografiakuvista ja Turun kaupungin työntekijöille kehitetty gpt-kielimalli. CGI PulseAI sisältää yli 35 tekoälymallia. CGI:n tekoälytyökaluja käyttävät esimerkiksi Joensuun kaupunki ja Ulkoministeriö. Yhtiön kehittämällä tekoälyän hyödyntävällä Titania-järjestelmällä suunnitellaan työvuoroja. Sitä käytetään esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella.
Yrityskulttuuri
Yhtiön johto on toivonut, että mahdollisimman moni konsernin työntekijöistä omistaisi CGI:n osakkeita. Vuonna 2015 Suomessa olevista työntekijöistä noin 70 prosenttia oli osakkaita, vuonna 2023 noin 85 prosenttia. Osakeohjelmaan pääsee mukaan jo ensimmäisenä työpäivänä.
CGI on halunnut nostaa eri tavoin naisten osuutta työntekijöiden määrässä. Vuonna 2022 naisten osuus oli noin 40 prosenttia, kun alan keskiarvo on noin 24 prosenttia. Vuonna 2024 naisia oli 38 prosenttia. Yhtiö kertoi tuolloin pienentäneensä naisten ja miesten välistä palkkaeroa kolme vuotta kestäneessä projektissa. Projektin alkaessa palkkaero oli noin 15 senttiä, sen päättyessä 4 senttiä. Yhtiön mukaan ero johtui työntekijöiden kokemuksesta tai tehtävässä suoriutumisessa. Eroa kavennettiin esimerkiksi antamalla palkankorotuskierroksilla palkankorotukset myös perhevapailla oleville työntekijöille.
Toisin kuin monet muut it-alan toimijat, CGI ei käytä ulkopuolista apua rekrytointiin. Sen sijaan se hyödyntää omilta työntekijöiltään saatuja vinkkejä, joista heille maksetaan palkkio.
Vuonna 2018 CGI ja Telia alkoivat rekrytoida työntekijöitä henkilöstöalan yritys Academyn niille räätälöimän ServiceNow-koulutuksen kautta. Vuonna 2020 CGI alkoi kouluttaa pilviteknologian ammattilaisia Cloudeamus-koulutusohjelmallaan. Ensimmäiset sata aws-pilviympäristöön perehtynyttä opiskelijaa valmistuivat helmikuussa 2021. Koulutusinvestointi on maksanut CGI:lle useita miljoonia euroja. Vuonna 2021 noin puolet CGI:n uusista työntekijöistä löytyi vanhojen työntekijöiden antamien vinkkien perusteella.
Vuonna 2021 CGI kertoi neuvottelevansa yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Tammikuussa 2022 yhtiö kävi Suomen ensimmäisen paikallisen työehtosopimusneuvottelun it-alalla. Yhtiön edustajien lisäksi neuvotteluissa oli mukana myös Insinööriliiton lakimies. Siinä missä alan valtakunnallisen sopimuksen korotus oli 1,8 prosenttia, CGI antoi työntekijöilleen 3 prosentin kokonaiskorotuksen. Sopimuksessa määriteltiin bonus- ja palkkiomallien, vakuutusten sekä sairaan lapsen hoitopalvelujen lisäksi myös oikeus hybridityöntekoon ja palkalliseen hyväntekeväisyystyöpäivään.
Tunnustuksia
Vuonna 2015 Helsingin kaupungin ja helsinkiläisten yritysten Ilmastokumppanit-verkosto valitsi CGI:n ja Sesonkia Oy:n kehittämän Aromi-järjestelmän viiden parhaan ympäristöteon joukkoon. Suurkeittiöille tarkoitettu järjestelmä auttaa suosimaan kulloisenkin satokauden tuotteita. Järjestelmän avulla on vähennetty merkittävästi esimerkiksi kurkkuja ympärivuotisesti viljelevien tilojen päästöjä.
Vuonna 2017 CGI:n kehittämä kuurojen tulkkaussovellus Chabla voitti Blue Arrow Awards –kilpailussa pääpalkinnon ja lisäksi Asiakaskokemus- ja Yhteiskunnallinen vaikutus –kategoriat.
Vuonna 2018 CGI:n Ruisrockille tuottama "Bringing Emotion Into Customer Insight – Ruisrock Video Analytics" -videoanalytiikkaratkaisu voitti digimedia-alan töille tarkoitetun Grand One-kilpailun Paras datan käyttö -sarjan.
Vuonna 2022 CGI oli ensimmäistä kertaa it-alan kymmenen ihannetyöpaikan joukossa Suomessa, sijalla kahdeksan. Seuraavana vuonna se sijoittui kuudenneksi.
