Albanum

Albanum
Albanumin castran eli Castra Albanan muureja.
Albanumin castran eli Castra Albanan muureja.
Sijainti

Albanum
Koordinaatit 41°43′48″N, 12°39′39″E
Valtio Italia
Paikkakunta Albano Laziale, Rooma, Latium
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Alue Latium, Regio I Latium et Campania, Italia
Aiheesta muualla

Albanum Commonsissa

Albanum (lat.; m.kreik. Ἀλβανόν, Albanon) eli Castra Albana oli antiikin aikainen kaupunki Latiumissa Italiassa. Se sijaitsi nykyisen Albano Lazialen kaupungin paikalla.

Maantiede

Albanumin kaupunki sijaitsi Latiumissa Albanus (Lacus Albanus, nyk. Lago Albano) -järven länsirannalla olleessa jyrkässä kraatterinrinteessä. Kaupunki oli Via Appian varrella, 14 roomalaisen mailin päässä Roomasta.

Historia

Albanumin alue kuului alun perin Alba longan kaupungin alueisiin, eikä vanhemmilta ajoilta ole olemassa mitään viitteitä siitä, että paikalla olisi ollut kaupunkia. Alba longan peruja seutua kutsuttiin pitkään sen tuhon jälkeen nimellä Albanus ager.

Albanumin amfiteatterin jäänteet.
Sisterni eli vesisäiliö.

Tasavallan loppupuolella alueesta tuli rikkaan roomalaisen yläluokan suosima lomakohde, ja he rakensivat sinne suuria huviloita. Mainitaan huviloita, jotka kuuluivat muun muassa Pompeiukselle ja Clodiukselle – jonka Milon miehet surmasivat lähellä hänen omaa huvilaansa – sekä Brutukselle ja Curiolle. Näistä Pompeiuksen huvilaa, latinaksi Albanum Pompeii, pidetään huomattavimpana, ja Cicero viittaa siihen toistuvasti. Pompeiuksen kuoleman jälkeen se joutui Dolabellan käsiin, mutta näyttää lopulta siirtyneen Augustukselle, jonka aikana ja myöhemmin se oli suosittu vetäytymispaikka niin hänelle kuin hänen seuraajilleen.

Varsinaisen loistonsa Albanus agerin alue sai kuitenkin Domitianuksen aikana. Hän rakennutti nykyiseen Castel Gandolfoon aiemman Alba longan oletetulle paikalle suuren keisarillisen huvilan, Domitianuksen huvilan. Domitianus teki siitä paitsi vetäytymispaikkansa, myös vakinaisen asuinpaikkansa, jossa hän hoiti valtioasioita, järjesti gladiaattorinäytöksiä ja jopa kutsui koolle senaatin kokouksia. Olemassa olevat jäänteet todistavat riittävästi siitä, kuinka laajat ja loisteliaat puutarhat ja rakennukset hän sinne rakennutti; ilmeisesti tästä ajasta alkaen siellä oli pysyvästi pretoriaanien joukko-osasto, jolla oli säännöllinen linnoitettu leiri, kuten Roomassakin. Luultavasti juuri tämän linnoitetun leirin vuoksi Domitianuksen keisarilliseen asuinpaikkaan viitataan nimellä Arx Albana.

Varsinainen Albanumin kaupunki kasvoi sotaleirin ympärille. Sen katsotaan syntyneen viimeistään Septimius Severuksen perustaman, vuonna 193 jaa. perustettua Legio II Parthicaa varten rakennetun sotilasleirin ympärille ja myöhemmin myös sen paikalle. Sotaleirin paikka näyttää perustuneen siihen, että se voitiin sijoittaa lähelle Domitianuksen huvilaa.

Ensimmäisen kerran itse kaupunki mainitaan kirkollisissa lähteissä vasta Konstantinuksen hallituskaudella. Viidennellä vuosisadalla siitä tuli piispanistuin, joka asema kaupungilla on ollut siitä lähtien. Prokopios mainitsee sen 500-luvulla kaupunkina (πόλισμα, polisma) ja yhtenä paikoista, jotka Belisarius miehitti Rooman puolustusta varten.

Rakennukset ja löydökset

Albanumista tunnetaan useita antiikin rakennusjäännöksiä, jotka liittyvät erityisesti sotilasleiriin eli castraan sekä vesihuoltoon, huviloihin ja hautarakentamiseen.

Sotilasleiri

Castra Albanan porta praetorian rauniot.

Kaupungista tai sotilasleiristä on säilynyt jäännöksiä linnoituksista, jotka oli rakennettu paikallisesta tuffikivestä tehdyistä suurista lohkareista. Lounaissivulla on kaivettu esiin kolmiosainen porta praetoria. Kaakkoissivua voidaan seurata lähes koko sen pituudelta; siihen kuuluu kaariportti ja suorakulmainen torni.

Leirin korkeimman kohdan lähellä on tuffiin hakattu suuri vesisäiliö, jonka tilavuus on noin 10 000 kuutiometriä. Se on jaettu viiteen käytävään neljällä pilaririvillä; kussakin rivissä on yhdeksän pilaria, jotka kannattavat holvattuja kattoja. Säiliö on käytössä edelleenkin. Leirin sisällä oli pyöreä nymfaion, joka oli rakennettu opus mixtum listatum -tekniikalla ja jonka lattiat oli koristeltu mosaiikein. Rakennus saattoi alun perin kuulua Domitianuksen huvilan puistoon. Myöhemmin se muutettiin Santa Maria Rotondan kirkoksi.

Sotilasleirin ulkopuoliset rakennukset

Kylpylän rauniot (Terme di Cellomaio).

Sotilasleiriin liittyi muurien ulkopuolella useita lisärakenteita, kuten akvedukti, amfiteatteri ja kaksi kylpylää. Muurien ulkopuolella sijaitsi myös nekropoli eli hauta-alue.

Nykyisen Albanon Villa Comunalen alueella, Campagnaa hallitsevalla harjanteella, on laajoja eri aikakausien muurijäännöksiä. Vanhimmat niistä ulottuvat myöhäiseen tasavallan aikaan. Rauniot on tavallisesti yhdistetty Pompeiuksen huvilaan, mutta niiden tunnistus on epävarma. Laajat terassitasanteet, jotka nykyisin ovat Villa Barberinin puutarhojen alueella Albanon ja Castel Gandolfon välillä, saattavat perustua Clodiuksen insanae substructiones -rakennelmiin, joihin Cicero viittaa, vaikka ne nykyisessä tilassaan kuuluvat ilmeisesti keisarilliseen huvilaan.

Nykyisten Albanon ja Castel Gandolfon välissä sijaitsee Albanojärven laskutunneli. Perimätiedon mukaan se louhittiin vuosina 398–397 eaa. pitämään järven vedenpinta tasaisena. Tunneli on noin kaksi metriä korkea, metrin levyinen ja 1 800 metriä pitkä.

Haudat

Nykyisessä Albanossa on säilynyt kolme huomattavaa hautamonumenttia. Yhtä näistä, joka sijaitsee vajaan kilometrin Albanosta Roomaan vievän tien varrella ja joka on yli yhdeksän metrin korkuinen, on pidetty aiemmin yleisesti, mutta virheellisesti, Clodiuksen hautana; toisen, joka on samalla tiellä aivan Albanon portin lähellä, on paljon perustellummin katsottu olevan Pompeiuksen hauta, sillä Plutarkhoksen mukaan Pompeius todella haudattiin aivan oman huvilansa läheisyyteen.

Kolmas sijaitsee kaupungin vastakkaisen portin lähistöllä Ariciaan vieneen tien varrella, ja on tunnettu kansan keskuudessa Horatiusten ja Curiatiusten hautana (Sepolcro degli Orazi e Curiazi). Se on monumentaalinen hautarakennus, jossa on neliömäinen jalusta, sen päällä pyöreä rumpu ja kulmissa neljä pitkänomaista kartiota. Se on tehty opus caementiciumista ja verhoiltu tuffilla. Hautakammiosta tai rakennuksen alkuperäisestä yläosasta ei ole varmaa näyttöä. Aiemmin rakennelmaa pidettiin joskus Arunsin, Lars Porsennan pojan, hautana; tämä kaatui taistelussa lähellä Ariciaa. On kuitenkin todennäköistä, että hauta on paljon myöhemmältä ajalta ja että se on tehty etruskilaista tyyliä mukaillen Rooman tasavallan lopulla.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALBANO LAZIALE Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Smith, William: ”Albanum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Albanum Pleiades. Viitattu 2.3.2026. (englanniksi)
  4. ↑ ”43 C3 Castra Albana”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Cicero: De lege agraria 2.2.5.
  6. ↑ Cicero: In Pisonem 31, Pro Milone 10, 19, 20, Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 7.5, 9.15, Puhujasta (De oratore) 2.55; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Pompeius 53.
  7. ↑ Cicero: Philippicae 13.5.
  8. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Nero 25; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 53.32, 58.24.
  9. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Domitianus 4, 19; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 66.9, 67.1; Juvenalis: Satiirit 4; von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 3318.
  10. ↑ Aelius Spartianus: Historia Augusta, Caracalla 2; Julius Capitolinus: Historia Augusta, Maximinus Thrax 23; Herodianus: Marcuksen kuoleman jälkeisen valtakunnan historia 8.5.
  11. ↑ Tacitus: Agricola 45; Juvenalis: Satiirit 4.
  12. ↑ Prokopios: Goottisodat (De bellum Gothicum) 2.4.
  13. ↑ Cicero: Pro Milone 20.
  14. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Pompeius 80.

Aiheesta muualla