Kayor oli wolofivaltio nykyisessä Senegalissa 1500-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Sen alue ulottui Senegaljoen suusta Kap Verden niemimaalle.
Jolofin valtakuntaan kuulunut Kayor itsenäistyi 1500-luvun puolivälissä. Sen asukkaat harjoittivat maanviljelyä hallitsijan eli damelin muodollisesti omistamilla mailla. Kayorin yhteiskuntajärjestys oli hierarkkinen. Ylimystön alapuolella olivat vapaat talonpojat ja alinna käsityöläisten kastiryhmät ja orjat.
Eurooppalaiset perustivat 1400-luvulta lähtien Atlantin rannikolle kauppa-asemia. He vaihtoivat tuliaseisiin orjia, norsunluuta, vuotia ja mehiläisvahaa. Damelien sotajoukot tekivät ryöstöretkiä orjien hankkimiseksi. 1700-luvulla Kayor oli Senegalin rannikkovyöhykkeen voimakkain valtio.
1800-luvun loppupuolella Kayor joutui Ranskan siirtomaavalloituksen kohteeksi. Sen viimeiset hallitsijat Lat Dior ja Samba Laube Fal tekivät sitkeää vastarintaa, mutta saivat surmansa vuonna 1886. Kayorista tuli rautateineen ja maapähkinäviljelmineen Senegalin siirtomaan ydinalue.