| Riikinkukkomeriahven | |
|---|---|
Riikinkukkomeriahven Bristolin eläintarhassa |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Heimo: | Meriahvenet Epinephelidae |
| Suku: | Cephalopholis |
| Laji: | argus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cephalopholis argus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Riikinkukkomeriahven (Cephalopholis argus) on meriahventen (Epinephelidae) heimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji. Se on sukunsa Cephalopholis tyyppilaji.
Riikinkukkomeriahvenen kokonaispituus on tavallisesti 40 senttimetrin luokkaa ja voi olla maksimissaan noin 60 senttimetriä. Se voi painaa jopa 60 kilogrammaa. Se on väritykseltään tummanruskea ja kyljissä on pieniä sinisiä ja mustareunaisia valesilmiä. Ruumiin takaosassa on usein viisi tai kuusi vaaleaa pystyjuovaa. Riikinkukkomeriahvenella on selkäevässään yhdeksän piikkiruotoa ja 15–17 pehmeää ruotoa. Sen peräevässä taas on kolme piikkiruotoa ja yhdeksän pehmeää ruotoa. Pyrstöevän takareuna on pyöristynyt. Kylkiviivallaan lajilla on 46–51 suomua.
Riikinkukkomeriahvenen levinneisyys kattaa alueita Punaiseltamereltä Etelä-Afrikkaan asti ulottuen idässä Ranskan Polynesiaan ja Pitcairnsaaret (mukaan lukien pohjois-Australia), etelässä Lord Howe-saarelle ja pohjoisessa Japanin eteläosiin. Lajia on myös tuotu Havajille 1950-luvulla urheilukalastustarkoituksessa. Se on tribuksensa Epinephelini lajeista laajimmalle levinnyt. Laji elää hyvin monenlaisissa elinympäristöissä, joista yleisimpiä ovat riuttojen edustat korkeintaan 40 metrin syvyydessä vedenpinnasta.
Lajin elinikä vaihtelee 14 ja 40 ikävuoden välillä.
Aikuiset yksilöt esiintyvät parvissa, joihin kuuluu jopa 12 aikuista yksilöä, mukaan lukien yksi hallitseva koiras. Jokainen parvi asuttaa tiettyä reviiriä (enintään 2 000 neliömetriä), jota koiras puolustaa. Se on jaettu alireviireihin, joissa kussakin asuu yksi naaras. Aikuiset syövät pääasiassa kaloja (75–95 %) ja vähäisemmässä määrin äyriäisiä. Punaisella merellä riikinkukkomerriahvenet ruokailevat aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä, mutta Madagaskarilla ne näyttävät ruokailevan enemmän yöllä.
Riikinkukkomeriahven aiheuttaa ciguatera-myrkytystä joillakin Tyynenmeren saarilla, kuten Havajilla, Ranskan Polynesiassa ja Marshallsaarilla. Havaijilla siitä on tullut riuttojen hallitseva petokala, ja sitä pidetään haitallisena vieraslajina.