
Charlotte Augusta (7. tammikuuta 1796 – 6. marraskuuta 1817) oli Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa.
Hänen vanhempansa olivat Walesin prinssi, tuleva kuningas Yrjö IV ja Caroline von Braunschweig.
Charlotte sai tavata äitiään vain rajoitetusti, ja kasvoi lastenhoitajien ja kotiopettajattarien huomassa. Hänellä oli lämmin suhde isoisäänsä Yrjö III:een. Charlotte kihlattiin joulukuussa 1813 Alankomaiden kruununprinssin Vilhelmin kanssa, mutta hän purki kihlauksen, koska ei halunnut muuttaa Alankomaihin.


Charlotte avioitui Saksi-Coburgin prinssi Leopoldin kanssa 2. toukokuuta 1816 Carlton Housessa Lontoossa. Avioliitto oli onnellinen mutta ehti kestää vain 18 kuukautta. Charlotte menehtyi 21-vuotiaana 6. marraskuuta 1817, ja leski Leopold oli surun murtama.
Prinssihallitsija Yrjön ainoana lapsena Charlotte oli kruununperimyksessä seuraavana isänsä jälkeen. Charlotte oli kansan suosiossa, toisin kuin pröystäilevään elämään taipuvainen isänsä, ja häntä kutsuttiin ”kansakunnan toivoksi ja ylpeydeksi”. Kun hän menehtyi kuolleena syntyneen pojan 50 tuntia kestäneen synnytyksen jälkeen infektioon, britit ilmaisivat suruaan monin tavoin. Synnytyslääkäri Sir Richard Croft teki itsemurhan.