Cherokee Phoenix

Tausta

Cherokeet olivat 1820-luvulla hyvin lukutaitoisia ja he olivat laatineet esimerkiksi oman perustuslakinsa. Sequoyah oli puolestaan esitellyt laatimansa cherokeen kielen oman kirjoitusjärjestelmän vuonna 1821. Kirjoitusjärjestelmä oli erikseen suunniteltu helposti opittavaksi ja käytettäväksi asiakirjoissa ja esimerkiksi sanomalehdissä. Vuonna 1828 cherokeeiden heimoneuvosto päätti kaksikielisen sanomalehden julkaisun aloittamisesta. Aikaisemmin esimerkiksi raamatun cherokeenkielisen käännöksen kanssa työskennellyt lähetyssaarnaaja Samuel Worcester hankki American Board of Commissioners for Foreign Missionsin tuella lehden käyttämän Sequoyahin kirjoitusjärjestelmän tavumerkkien kirjakkeet ja painokoneen. Hän myös valitsi Elias Boudinotin lehden ensimmäiseksi päätoimittajaksi.

Cherokee Phoenix Georgiassa

Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 21. helmikuuta 1828 New Echotassa (nyk. Georgiassa), jossa cherokeet vielä tuolloin asuivat. Lehti on heti alusta ollut sekä englannin- että cherokeenkielinen ja jälkimmäistä on kirjoitettu omalla tavukirjoituksella. Elias Boudinot julkaisi vuotta aikaisemmin julistuksen, jossa hän kuvaili tulevaa lehteä: sen tulisi sisältää niin kotimaan kuin ulkomaidenkin uutisia, kolumneja ja raportteja cherokeiden tekemästä taiteesta ja kulttuurista. Lisäksi lehden oli tarkoitus kannustaa lukijoita elämään raitista ja kristillistä elämää.

Cherokee Phoenix sai nopeasti jopa kansainvälistä levikkiä. Toisaalta sillä oli nopeasti myös taloudellisia ongelmia. Yksi syy näille oli päätoimittaja Boudinotin tuohon aikaan suhteellisen korkea 300 dollarin vuotuinen palkka. Monet tuohon aikaan huomattavat cherokeet, kuten John Ross, Stand Watie ja John Ridge tekivät rahankeräyksiä tärkeäksi kokemalleen lehdelle. Lehden merkitys alkoi myös korostua, kun alettiin väitellä uhkaavasta cherokeeiden pakkosiirrosta kotiseuduiltaan. Boudinot, Ridge ja muita lehden parissa toimineita cherokeeita oli vuoteen 1832 mennessä alkanut kannattamaan siirtoja. John Ross kuului puolestaan siirron vastustajiin. Ross käski ensin siirron kannattajia hillitsemään lehdessä julkaistuja mielipiteitään siirrosta ja kun he kieltäytyivät, hän pakotti Boudinotin irtisanoutumaan. Ross teki langostaan Charles Hicksistä lehden uuden päätoimittajan. Lehti julkaisi edelleen mielipidekirjoituksia siirtojen puolesta ja vastaan.

Lehden ongelmat jatkuivat. Sitä julkaistiin ajoittain epäsäännöllisesti esimerkiksi painajien ja toimittajien sairauksien takia. Georgian osavaltion hallinto pyrki myös lopettamaan lehden toiminnan. Liittovaltio oli puolestaan laiminnlyönyt cherokeeille sopimuksien mukaan kuuluvien krovausten maksamista. 31. toukokuuta 1834 lehden julkaisu jouduttiin lopettamaan rahan puutteen takia. Kun rahaa oli jälleen saatavilla, lehden henkilökunta suunnitteli toimituksen siirtämistä New Echotasta Tennesseehen peläten Georgian kansalliskaartin estävän muuten lehden julkaisun. Hieman ennen kuin siirto oli tarkoitus toteuttaa Boudinotin veli Stand Watie kannattajineen saapui lehden toimitukselle. Joukko tuhosi lehtipainon talloen lyijyiset kirjakkeet, anastaen painokoneen ja sytyttäen lehtipainon rakennuksen tuleen. Vuoden 1835 New Echotan sopimuksella cherokeet menettivät loput maistaan ja vuonna 1838 16 000 heistä siirrettiin kyynelten tiellä Oklahomaan.

Kyynelten tien jälkeen

Cherokeeiden oman lehden julkaisu alkoi uudestaan pakkosiirtojen jälkeen Oklahomassa syyskuussa 1844 nimellä Cherokee Advocate. Se lopetti ja aloitti toimintansa uudelleen useampaan otteeseen jatkuvissa taloudellisissa ongelmissa. Lehden julkaisuun vaikuttivat myös hallinnolliset muutokset. Lehden julkaisu päättyi lopulta pidemmäksi aikaa vuonna 1906. Entinen Intiaaniterritorio lakkautettiin ja siitä muodostettiin Oklahoman osavaltio vuonna 1907. Julkaisutoiminta alkoi jälleen uudelleen vuonna 1975. Lehti käytti vielä nimeä Cherokee Advocate ja vaihtoi sen muotoon Cherokee Phoenix and Indian Advocate lokakuussa 2000 ja edelleen lyhyempään alkuperäiseen muotoon Cherokee Phoenix tammikuussa 2007. Vuonna 2000 cherokeeiden kansakunnan parlamentti päätti, että lehden tulee olla vapaa poliittisesta ja muusta tarpeettomasta vaikutusvallasta.

Lehti ilmestyy nykyisin paperin ohella Internetissä.