Klorella

Klorella
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvikunta Plantae
Kaari: (Varsinaiset) Viherlevät Chlorophyta
Luokka: Trebouxiophyceae
Lahko: Chlorellales
Heimo: Chlorellaceae
Suku: Klorella Chlorella
M.Beijerinck
Katso myös

  Klorella Wikispeciesissä
  Klorella Commonsissa

Klorella (Chlorella) on yksisoluisten levien suku. Sukuun kuuluu noin 25 lajia. Klorella koostuu ympyränmuotoisista levistä, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2-10 μm. Sen solussa on lehtivihreää, ja se näyttää vihreältä kerättäessä. Se on erittäin hyvä yhteyttämään ja lisääntyy nopeasti hiilidioksidin, veden, auringonvalon ja joidenkin mineraalien avulla. Kerralla muodostuu yhdessä solussa 4-16 autospooria, joista kustakin kehittyy emolevän kaltainen yksilö. Tämä voi toistua useita kertoja päivässä, niin että yhdestä yksilöstä voi suotuisissa oloissa kehittyä vuorokaudessa jopa sata.

Klorellan nimi tulee kreikan sanasta chloros, joka tarkoittaa vihreää, ja latinan suffiksista -ella, joka tarkoittaa pientä. Nimen antoi hollantilainen biologi Martinus Beijerinck. Melvin Calvin sai vuoden 1961 Nobelin kemian palkinnon kasvien hiilidioksidinkäyttöä koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän käytti klorellaa.

Käyttö

Klorellaa käytetään ruoka-aineena. Kuivatussa klorellassa on noin 60 prosenttia proteiinia, ja se sisältää runsaasti B6-vitamiinia, magnesiumia, A-vitamiinia, tiamiinia, riboflaviineja, niasiinia, rautaa, fosforia ja sinkkiä..

Lajeja

Lähteet

  1. ↑ Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Chlorella gbif.org. (englanniksi)
  2. ↑ Klorella ("Eesti taimed" Tartu Ülikooli) bio.edu.ee.
  3. ↑ NutritionData.Self.com: Chlorella nutritiondata.self.com.

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.