Collatian kaupunki sijaitsi Latiumissa kymmenen roomalaista mailia eli noin 15 kilometriä itään Roomasta, Gabiin kaupungin ja Anio (nyk. Aniene) -joen välimaastossa.
Collatiaan johti tie nimeltä Via Collatina. Se erkaantui Via Praenestinasta vasemmalle lyhyen matkan päässä Roomasta. Tämä on ainoa vihje Collatian sijaintiin, ja tämän perusteella se paikallistettiin aiemmin usein Castellaccioon tai Castel dell' Osaan, keskiaikaiseen rauniolinnaan pienen Osa-nimisen puron pohjoisrannalla, noin kolme kilometriä sen yhtymäkohdasta Anio-joen kanssa ja suunnilleen saman matkan päässä Gabiin paikasta. Kyseinen paikka soveltuu kuitenkin huonosti muinaisen kaupungin sijaintipaikaksi.
Sittemmin kaupungin todennäköisempänä sijaintipaikkana on pidetty Osa- ja Anio-jokien yhtymäkohdassa olevaa kukkulaa, jolle rakennettiin keskiajalla Castello di Lunghezzan linnoitus. Se sopii luonnostaan paremmin muinaisen kaupungin paikaksi kuin Castel dell Osan, ja se sopisi myös paljon paremmin Vergiliuksen käyttämään ilmaisuun ”Collatian kukkulalinna” (”Collatinas imponent montibus arces”), mutta sieltä ei ole löydetty mitään raunioita.
Vuodesta 2009 lähtien tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa on löydetty viitteitä siitä, että Collatia olisikin sijainnut lännempänä Rooman esikaupunkialueella, nykyisellä La Rustican asuinalueella.
Historia
Vergilius mainitsee Collatian yhtenä Alba longan siirtokunnista; tämä on selvä todiste siitä, että hän piti sitä latinalaisena kaupunkina; ja myös Dionysios Halikarnassoslainen nimenomaisesti liittää sen kyseiseen kansaan. Siksi on outoa, että Livius puhuu siitä ikään kuin se olisi ollut sabiinien kaupunki ennen kuin roomalaiset valtasivat sen. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Collatinus, kreikaksi Kollatīnos (Κολλατῖνος).
Ensimmäinen kerta, kun kaupungin nimi esiintyy historiassa, on Tarquinius Priscuksen hallituskaudella vuonna 585/584 eaa., jolloin hän alisti sen Rooman valtaan. Livius on säilyttänyt meille deditio-kaavan tältä ajalta, ja kyseinen tapahtuma vaikuttaa historiallisesti todelta, sillä kaupunki ei enää sen jälkeen näyttäydy koskaan itsenäisenä valtiona. Tarquinuksen kerrotaan perustaneen Collatiaan varuskunnan, minkä vuoksi jotkut myöhäiset grammaatikot esittävät hänet virheellisesti kaupungin perustajaksi. Samalla hän nimitti kaupungin kuvernööriksi veljenpoikansa Egeriuksen, joka tästä syystä sai Collatinus-lisänimen, jonka hän välitti jälkeläisilleen. Myös Egeriuksen pojan Tarquinius Collatinuksen esitetään asuneen Collatiassa Ardean piirityksen aikana yhdessä vaimonsa Lucretian kanssa. Liviuksen mukaan kuninkaan pojan häpäistyä Lucretian kunnian kaupungista alkoi kansannousu, joka johti Rooman viimeisen etruskikuninkaan syrjäyttämiseen ja tasavallan perustamiseen vuonna 509 eaa. Silius Italicus esittää Collatian myös vanhemman Brutuksen syntymäpaikaksi, mutta tälle ei ole muuta antiikin aikaista lähdettä.
Collatiasta ei ole myöhempiä mainintoja historiankirjoituksessa, mutta näyttää siltä, että se taantui vähitellen. Cicero mainitsee sen satunnaisesti yhtenä Latiumin municipiumeista, joka hänen aikanaan oli erittäin rappeutunut. Strabonin mukaan siitä oli tullut pelkkä kylä, ja Plinius vanhempi luettelee sen niiden muinaisen Latiumin populi-yhteisöjen joukossa, joita ei enää ollut olemassa. Tämän jälkeen Collatiaa ei enää mainita historiassa. Sen olemassaolon muisto säilyi kuitenkin Via Collatinan nimessä; Frontinus mainitsee tien useammankin kerran.
Rakennukset ja löydökset
Nykyisestä La Rusticasta on löydetty kaupungin jäänteitä, kuten tuffikivestä tehtyjä muurien tai seinien osia, sekä 700–600-luvuille eaa. ajoittuva nekropolis eli hauta-alue, joiden on ehdotettu liittyvän Collatiaan.
