Cotton Fields on yhdysvaltalaisen folk- ja bluesartisti Leadbellyn kirjoittama laulu, joka kertoo mustien orjien työstä valkoisten isäntien puuvillapelloilla pienen lapsen näkökulmasta. Se on saanut noin sata levytysversiota, koska se on työlaulun kaltaiselta melodialtaan ja säestykseltään helppo esitettävä. Laulun sanoitus huokuu lapsuusnostalgiaa huolimatta sen kuvaamista orjien ankeista oloista. Laulun sanat vaihtelevat hieman versiosta toiseen, ja kappaleen nimi esiintyy joskus laulussa toistuvan säkeen muodossa ”In Them Old Cottonfields Back Home”.
Leadbelly itse levytti sen ensimmäisenä vuonna 1940, ja myöhempiä levyttäjiä ovat olleet muun muassa Odetta, Harry Belafonte, The Highwaymen, Buck Owens, Elvis Presley, Johnny Cash ja The Seekers. Eniten versioita levytettiin 1960-luvun alun folk-kaudella, ja uudelleen kansainväliseen suosioon kappaleen nostivat aivan vuosikymmenen lopulla The Beach Boys ja Creedence Clearwater Revival. Beach Boys levytti sen kahdesti peräkkäin, ensin albumille 20/20 (1968) ja uusintaversiona nimellä “Cottonfields (The Cotton Song)”, joka nousi vuonna 1969 singlelistan kärkeen Australiassa, Etelä-Afrikassa, Ruotsissa ja Norjassa. CCR sijoitti kappaleen menestysalbumilleen Willy and the Poor Boys (1969) ja julkaisi sen singlenä, joka nousi listaykköseksi ainakin Meksikossa.
Suomeksi sävelmän levytti ensimmäisenä Anki Lindqvist vuonna 1964 Ulf Erik Qvickströmin tekemällä sanoituksella ”Vanhan korpin varjo”. Siinä ei kerrota puuvillapelloista vaan vuoristomaisemista. Hector teki Cumulus-yhtyeelle vuonna 1970 alkuperäissanoitusta tarkemmin noudattavan suomennoksen nimellä ”Puuvillapellot”. Yhtye laulaa tapansa mukaan moniäänisesti, mutta viimeisen säkeistön lopussa Anki laulaa yksin aiempaan levytykseensä leikillisesti viitaten säkeen ”Vanha korppi tuskin muistaa nauruaan”.