Crotale

Ranskan ilmavoimien Crotale-ohjuksia sotilasparaatissa Pariisissa (2003).

Crotale on ranskalaisen Thomson CSF Matran valmistama joka sään lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jolla kyetään torjumaan lentokoneiden lisäksi myös matalalla lentävät merimaaliohjukset. Järjestelmästä on kaksi versiota liikkuva maalla käytettävä sekä sotalaivoille asennettava.

Alun perin Rockwell International ja ranskalainen Thomson-Houston suunnittelivat Crotale R440 järjestelmää Etelä-Afrikalle nimellä Cactus. Ranskan asevoimien kiinnostuttua ohjusjärjestelmästä se osti sen sekä ilmavoimille että laivastolle.

Järjestelmän valvonta- ja tulenjohtotutkien toimintasäde on 20 kilometriä, ja televisioseuranta toimii 15 kilometriin asti. TV-seurannassa voidaan käyttää joko päivänvalo- tai lämpökameroita tarpeen mukaisesti. Järjestelmän avulla voidaan seurata kahdeksaa uhkaavinta maalia samanaikaisesti. Tulenjohtojärjestelmä pystyy seuraamaan yhtä hyvin leijunnassa olevaa helikopteria kuin yli kahden Machin nopedella lentävää hävittäjää. Järjestelmän omien antureiden ohella se voi hyödyntää muiden ohjusvaunujen lähettämää signaalia, optiselta maalinosoittimelta lähetettävää tietoa ja ilmatorjunnan viestiverkosta saatavaa ilmatilannekuvaa.

Versiot

Käyttö Suomessa

Suomen puolustusvoimat käyttää Crotalen NG järjestelmän modernisoitua versiota CrotaleNG MOD, jonka merkintä Suomen puolustusvoimissa on Ilmatorjuntaohjus 90M tai ItO 90M. Vuonna 2007 aloitettu modernisointiprojekti saatiin päätökseen vuonna 2010.

Crotale-ohjuksin voidaan suojata valtakunnallisesti tärkeitä kohteita tai joukkoja, ja se kykenee torjumaan lentokoneiden ja helikopterien lisäksi myös risteilyohjuksia.

Suomalainen Crotale Helsingissä

Suomi oli ensimmäinen uuden sukupolven Crotalen (NG = New Generation) ostaja. Pekka Majurin toimittaman Suomen sotavarustuskirjan mukaan yhden ohjusvaunun hinnaksi voitiin 1990-luvun puolivälissä laskea noin 50 miljoonaa markkaa (noin 8,4 milj. euroa). Osa tästä hinnasta jäi kuitenkin Suomeen, sillä ajoneuvoalusta ja pääosa apujärjestelmistä on tehty Suomessa. Yksittäisen ohjuksen hintaa ei ole kerrottu, mutta sama lähde kertoo sen olevan sadoissa tuhansissa markoissa (kymmeniä tuhansia euroja).

ItO 90 -järjestelmässä ammunnanhallintajärjestelmä ja ohjustorni ohjuksineen on asennettu suomalaiselle Sisun valmistamalle XA-181 alustalle, joka on tarkoitusta varten modifioitu versio Panssari-Sisun ensimmäisestä versiosta, XA-180:stä. Järjestelmään kuuluu myös erikoisvarusteltu SISU -maastokuorma-auto ohjuspakettien vaihtamista varten.

Ominaisuudet

Crotale-ohjusjärjestelmä ranskalaisen La Motte-Picquet fregatin kannella (1999)
Crotale-ohjusjärjestelmä ranskalaisen Tourville fregatin kannella (1999)
Crotale NG90 Crotale NG90mod
Ajoneuvoalusta Sisu Defence XA-181 Sisu Defence (nyk. Patria) XA-181
Moottorit
  • Ajomoottori: Valmet
  • Voimakone: Volkswagen
  • Ajomoottori: Valmet
  • Voimakone: Volkswagen
Laukaisuvalmiita ohjuksia 8 kpl 8 kpl
Muita ohjuksia Latausajoneuvo Latausajoneuvo
Ohjus VT-1 Valmistaja: USA / Ranska
  • vaakaulottuvuus 10 km
  • pystyulottuvuus 6 km
  • nopeus 1250 m/s (3,5 machia)
  • komento-ohjaus
  • tutkaherätesytytin
  • pituus 2,4 m
  • paino 75 kg
  • tst-latauksen paino 13 kg
 Valmistaja: USA / Ranska
  • vaakaulottuvuus 10 km
  • pystyulottuvuus 6 km
  • nopeus 1250 m/s (3,5 machia)
  • komento-ohjaus
  • tutkaherätesytytin
  • pituus 2,4 m
  • paino 75 kg
  • tst-latauksen paino 13 kg
Ammunnanhallintajärjestelmä + ohjustorni Valmistaja: Thomson CSF, Ranska
  • Valvontatutka: mittausetäisyys 20 km
  • tulenjohtotutka: mittausetäisyys 30 km
  • omakonetunnuslaite
  • tv-kamera
  • lämpökamera
  • infrapunasieppain
 Modernisoija: Thales, Ranska
  • Valvontatutka: mittausetäisyys 20 km
  • tulenjohtotutka: mittausetäisyys 30 km
  • omakonetunnuslaite
  • tv-kamera
  • lämpökamera
  • infrapunasieppain (poistettu modernisoinnissa)
Johtamisjärjestelmä
  • Tuliasemapääte TASP
  • Useita toisiaan varmentavia johtamis- ja viestijärjestelmän laitteita.
  • ITTH
Ulkoinen maalinosoitus
  • Ohjusvaunujen välinen radiolinkki
  • Tuliasemapääte TASP:lta saatava maalinosoitus
  • Optinen maalinosoitin (OMO) ItO-90, joka voidaan sijoittaa vaunun lähistöllä olevaan ns. katvepaikkaan
  • Ohjusvaunujen välinen radiolinkki
  • ITTH-johtamisjärjestelmän kautta tuleva maalinosoitus
  • Maalinosoitin MOS:ta tuleva maalinosoitus. MOS on varustettu lämpökameralla ja se sijoitetaan vaunun taisteluaseman lähelle sopivaan katvepaikkaan
Ajoneuvopaikantamislaite
  • Teldix hyrräpaikannin
  • Korvaava paikannuslaite
Apujärjestelmät Rauma Oceanics/Instrumentointi
  • Sähköjärjestelmä
  • Ilmastointi
  • Lämmitys
  • Tasauskoneisto
 Rauma Oceanics/Instrumentointi
  • Sähköjärjestelmä
  • Ilmastointi
  • Lämmitys
  • Tasauskoneisto
Järjestelmän kokonaispaino
  • 23 t
  • 23 t
Minimimiehistö
  • Operaattori
  • Johtaja
  • Kaksi kuljettajaa
  • Operaattori
  • Johtaja
  • Kaksi kuljettajaa

Lokakuussa 2026 julkaistiin video, jossa Suomen puolustusvoimien Crotale ilmatorjuntajärjestelmä oli käytössä Ukrainassa. Suomessa varusmiesten koulutus järjestelmälle päättyi vuonna 2024. Henkilökuntaa ja reserviläisiä koulutetaan järjestelmän käyttöön edelleen.

Lähteet

  1. 1 2 Petri Forssell: ITO 90 Cro tale NG -asejärjestelmän modernisointi ITO90M -järjestelmäksi. (Julkaistu lehdessä: Valojuova 2/9) Lapin Ilmatorjuntarykmentti, 2010.
  2. 1 2 3 Ilmatorjuntaohjus 90M (ITO90M). Ilmatorjuntakalustoa. 9.9.2010 / Päivitetty 7.10.2013. Puolustusvoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 10.5.2015.
  3. ↑ Shepelenko, Mikael: Video paljastaa: Ennennäkemätöntä suomalaiskalustoa Ukrainassa www.iltalehti.fi. Viitattu 26.10.2026.

Aiheesta muualla