| Cumulus | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1969–1991 |
| Kotipaikka | Suomi |
| Laulukieli | suomi ruotsi |
| Jäsenet | |
| Levy-yhtiö | |
Cumulus oli suomalainen folkmusiikkiyhtye, joka perustettiin vuonna 1969. Perustajajäseniä olivat Anki Lindqvist, Cay Karlsson, Heikki Harma (eli Hector, erosi yhtyeestä vuonna 1974) ja Sakari Lehtinen. Myöhemmin yhtyeessä soittivat ja lauloivat eri aikoina myös Petri Hohenthal, Matti Bergström, Pirjo Bergström, Lasse von Hertzen, Seppo Sillanpää ja Jari Lappalainen.
Cumulus oli suosionsa huipulla 1970-luvulla. Vuonna 1977 se levytti ruotsiksi Erna Tauron ja Tove Janssonin ”Höstvisan” ja saavutti listamenestystä Ruotsissa yli 80 000 kappaleen myyntimäärällä. Viimeinen albumi Swing yhtyeeltä ilmestyi vuonna 1991. Vuonna 1974 Cumulus julkaisi levyn salanimellä Dick Dynamite and His Hot Lips, joka oli myös albumin nimi.
Cumulus muodostettiin 1970-luvun taitteessa, kun Helsingin Svenska Teatern lopetti Hair-musikaalin esitykset ja siinä esiintyneet taiteilijat halusivat jatkaa yhteistyötä akustisen ”laulu- ja soitinyhtyeen” parissa. Neljän perustajajäsenen mukaan tuli pian Petri Hohenthal. Yhtye levytti ensimmäiset singlensä PSO-levy-yhtiön Top Voice -levymerkille vuonna 1970, ja "Länsituuli"-kappale sijoittui Hectorin ja Cay Karlssonin esittämänä Syksyn sävelessä toiselle sijalle. Cumulus esiintyi myös Mainos-TV:llä Hectorin käsikirjoittamissa teemallisissa ohjelmissa, kuten Maaginen aikakone, Maihin ja Saaren Anki ja neljä suolaista miestä.
Dannyn D-tuotanto markkinoi Cumulusta 20 kielellä laulavana ja kymmentä eri instrumenttia soittavana kokoonpanona. Yhtyeen myöhemmin tekemien laskelmien mukaan kappaleita esitettiin kaikkiaan 24 kielellä. Hectorin korvasi 1974 Matti Bergström ja hänet puolestaan Lasse von Hertzen vuonna 1976. Jari Lappalainen korvasi Hohenthalin 1970-luvun lopulla.
Cumulus esiintyi aluksi usein samoilla keikoilla M. A. Nummisen ja muiden underground-artistien kanssa ja kiersi kesäfestivaaleja Ruisrockista Kaustiselle. Yhtyeen toimintatapana oli iloinen ”amatöörimusisointi”, joka juonsi juurensa yhtyeen alkuvaiheesta. Sakari Lehtistä lukuun ottamatta kaikilla perustajajäsenillä oli alussa muukin työ tai ammatti. Myöhemmät kiinnitykset olivat enimmäkseen ammattimuusikoita.
Cumuluksen ohjelmistossa oli paljon muun muassa eri maiden sotilasjunttia vastustavien laulujen suomennoksia, mutta Suomen poliittisesta laululiikkeestä se pysyi loitolla. Yhtyeen jäsenten kannustamana Hector lähti 1970-luvun alkupuolella tekemään soolouraa kyllästyttyään kertomansa mukaan esiintymisiin yritystilaisuuksissa ja Lions-klubien kokouksissa. Koko 1970-luvun loppupuolen Cumulus oli suositumpi Ruotsissa kuin Suomessa. Yhtye teki 1970-luvun kuluessa kymmenen albumia Suomen ja neljä Ruotsin markkinoille.