Cygnus X-1

Tämä artikkeli käsittelee avaruuden kohdetta. Cygnus X-1 on myös Rushin kappale.
Cygnus X-1
Taiteilijan näkemys
Taiteilijan näkemys
Muut nimet Cyg X-1
Näennäinen kirkkaus 8,9 mv
Tähdistö Joutsen
Epookki J2000
Rektaskensio (J2000) 19h 58m 21,7s
Deklinaatio (J2000) +35° 12' 06"
Etäisyys vv. ~6 070 valovuotta

Cygnus X-1 eli Joutsen X-1 (usein lyhennetty muotoon Cyg X-1) on Joutsenen tähdistön suunnalla, noin 7 200 valovuoden päässä sijaitseva voimakas röntgenlähde, jonka uskotaan olevan musta aukko. Se löydettiin 1960-luvulla, ja oli eräs ensimmäisistä löydetyistä mahdollisista mustista aukoista ja on yhä yksi tähtijärjestelmistä, joiden kaikkein luotettavimmin uskotaan sisältävän mustan aukon. Greenwichin kuninkaallisessa observatoriossa työskennelleet Louise Webster ja Paul Murdin tunnistivat Cygnus X-1:n seuralaistähden tavalliseksi superjättiläiseksi vuonna 1971. Cygnus X-1:n massan uskotaan olevan noin 21 kertaa auringon massa, mikä on liikaa jopa neutronitähdelle. Tämä tukee olettamusta, että Cygnus X-1 olisi musta aukko.

Cygnus X-1 kuuluu röntgenkaksoistähtijärjestelmään. Sen optinen seuralaistähti, HDE 226868, on sininen jättiläinen, jonka näennäiskirkkaus on 8,9 (nähtävissä hyvillä kiikareilla hyvissä havainto-olosuhteissa), rektaskensio 19h 58m 21,7s ja deklinaatio +35° 12′ 05,68″. Cygnus X-1 kiertää tähteä noin 0,2 AU:n päässä. Cygnus X-1:n ja tähden välille on syntynyt kertymäkiekko.

Tähtijärjestelmä

Cygnus X-1 on kaksoistähti, joka sisältää O9-B0 -spektriluokan ylijättiläisen (pintalämpötila 31 000 kelviniä) ja kompaktin kohteen. Ylijättiläisen massa on noin 19,2 auringon massaa. Kompaktin kohteen massa on 14,8 auringon massaa ja koska neutronitähden suurin mahdollinen massa ei voi ylittää kolmea Auringon massaa, sen uskotaan olevan musta aukko. Kertymäkiekon sisäosat tuottavat röntgensäteitä, joita muokkaa Comptonin sironta kiekon koronassa ja heijastuminen kiekon pinnasta. Vaihtoehtoisesti röntgensäteet voivat joutua Comptonin sirontaan suihkun perustassa kiekon koronan sijasta. Cygnus X-1 on kirkkain pysyvä röntgensäteiden lähde (E > 20 keV) taivaalla.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 X-Ray Sources 2012 (pdf) The Astronomical Almanac. 2012. United States Naval Observatory. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  2. 1 2 Suominen, Mikko: Joutsenen musta aukko pyörii yli 800 kierrosta sekunnissa Tähdet ja avaruus. 21.11.2011. Viitattu 9.2.2013.
  3. 1 2 https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/ensimmainen-koskaan-loydetty-musta-aukko-pyorii-lahes-valon-nopeudella-ja-on-50-raskaampi-kuin-luultiin/ac730664-97ec-4d14-b179-073f73dc8518
  4. 1 2 3 4 Nicolson, Ian ja Moore, Ppatrick: ”8: Mustat aukot”, Tieteen maailma: Maailmankaikkeus, s. 54-55. Suomentanut Pertti Jotuni ja Jarmo Hakanen. Bonniers Bøger, 1992. ISBN 87-427-0407-3
  5. 1 2 3 Integral's view of Cygnus X-1 10.6.2003. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 19.7.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Webster, Louise ja Murdin, Paul: Cygnus X-1-a Spectroscopic Binary with a Heavy Companion Nature. 1972. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  7. 1 2 3 4 5 Orosz, Jerome: The Mass of the Black Hole in Cygnus X-1 (pdf) iopscience.iop.org. 1.12.2011. Viitattu 9.2.2013. (englanniksi)
  8. 1 2 Karttunen et al, s. 426

Aiheesta muualla

Joutsenen tähdistö (Cygnus) » luettelo tähdistä, luokka
TähdetDeneb, γ Cyg, ε Cyg, δ Cyg, Albireo A, ζ Cyg, ξ Cyg, τ Cyg, ι Cyg, κ Cyg, ο1 Cyg, η Cyg, ν Cyg, ο2 Cyg, ρ Cyg, 41 Cyg, 52 Cyg, σ Cyg, π2 Cyg, 33 Cyg, υ Cyg, 39 Cyg, θ Cyg, μ1 Cyg, λ Cyg, 63 Cyg, 47 Cyg A, φ Cyg, π1 Cyg, 8 Cyg, 59 Cyg, P Cyg, 30 Cyg, 57 Cyg, 55 Cyg, 72 Cyg, 15 Cyg, ψ Cyg, 28 Cyg, 29 Cyg, T Cyg, ω1 Cyg, 22 Cyg, 2 Cyg, 17 Cyg, 20 Cyg, 68 Cyg, 74 Cyg, 26 Cyg, 56 Cyg, 75 Cyg, Albireo B, 23 Cyg, 35 Cyg, 25 Cyg, 4 Cyg, 19 Cyg, 61 Cyg A, 71 Cyg, 70 Cyg, 27 Cyg, 60 Cyg, 9 Cyg, 14 Cyg, 51 Cyg, ω2 Cyg, 49 Cyg, 36 Cyg, V389 Cyg, 40 Cyg, V380 Cyg, 79 Cyg, 7 Cyg, Gl 777, 43 Cyg, 77 Cyg, DT Cyg, 49 Cyg, 42 Cyg, 69 Cyg, W Cyg, V460 Cyg, 16 Cyg A, 11 Cyg, 61 Cyg B, 76 Cyg, μ2 Cyg, CP Cyg, 44 Cyg, 16 Cyg, 48 Cyg, X Cyg, HD 185269, HD 188753, HD 187123, χ Cyg, R Cyg, U Cyg, 47 Cyg B, Cygnus X-1, RT Cyg, V1500 Cyg, V476 Cyg, V1668 Cyg, V1974 Cyg
EksoplaneetatGl 777 c, Gl 777 b, 16 Cyg Bb, HD 185269 b, HD 188753 b, HD 187123 b, Kepler-22b, Kepler-70b, Kepler-70c, Kepler-78b