Ripsitähystäjät
Lajit ja anatomia
Ripsitähystäjiin kuuluu noin 41 lajia yhdeksässä suvussa, esimerkiksi rusoripsitähystäjä (Dactyloscopus pectoralis). Ulkonäöltään ripsitähystäjät ovat pitkulaisia kaloja ja muistuttavat paljon kookkaampia taivaantähystäjiä (Uranoscopidae). Eräs laji voi saavuttaa 15–17 cm:n pituuden, mutta yleensä ne jäävät pienemmiksi, alle 6 cm pitkiksi. Silmät sijaitsevat lajeilla päälaella ja ovat liikuteltavissa. Suu on vino ja suuntautunut ylöspäin. Rintaevät ovat kaloilla kookkaat, ja pitkä selkäevä voi olla yhtenäinen tai jakautunut kahteen osaan. Ripsitähystäjien ainutlaatuinen piirre viuhkaeväisten kalojen joukossa on niiden hengitystapa. Kalojen suussa ja kiduskansissa on ripsimäisiä tai sormimaisia ulokkeita, joiden tehtävänä on estää hiekan pääsy kiduksiin. Väriltään ripsitähystäjät ovat yleensä ruskehtavia.
Levinneisyys ja elintavat
Ripsitähystäjiä tavataan trooppisista ja subtrooppisista vesistä Atlantin rannikolta Yhdysvalloista Brasilian ja Tyynenmeren rannikolta Yhdysvalloista Chileen. Ne elävät yleensä lähellä rantaa matalissa vesissä alle 15 metrin syvyydessä, mutta Gillellus semicinctus -lajia on tavattu lähes 140 metrin syvyydestä. Ripsitähystäjät viettävät piilottelevaa elämää kaivautuneena hiekkaan, niin että vain silmät näkyvät. Osa lajeista suosii kivikkoisia alueita tai koralliriuttoja, ja jotkut elävät myös murtovedessä. Niiden ravintoa ovat pienet kalat ja selkärangattomat eläimet, joita ripsitähystäjät vaanivat kaivautuneena pohjaan. Kalojen lisääntymisestä ei tiedetä paljoa, mutta koiraat vartioivat munia pitämällä niitä palloina rintaevissään.
