Desmosomi
Desmosomit ovat yksi solujen välisistä liitoksista, joita on erityisesti mekaanista kestävyyttä vaativissa kudoksissa.
Esiintyminen
Desmosomeja esiintyy kudoksissa, joissa solujen täytyy liittyä lujasti toisiinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi sydänlihassolut ja kerrostuneet epiteelit, kuten iho ja ruoansulatuskanavan epiteeli.
Rakenne
Desmosomin kohdalla on valkuaisaineiden muodostama levymäinen kasautuma, joka aiheuttaa paksuuntuman solukalvoon. Paksuuntuman kohdalla vierekkäiset solukalvot ovat yhdensuuntaiset ja niiden välillä on 25–30 nm leveä tila. Soluvälitilassa paksunnokset liittyvät toisiinsa ohuiden säikeiden avulla. Säikeet sisältävät adheesioproteiineja, esimerkiksi kadheriinia. Soluliman puolella paksunnokseen kiinnittyy sytokeratiinisäikeitä l. tonofilamentteja, jotka kulkevat solun läpi kiinnittäen solun eri puolilla olevat desmosomit toisiinsa. Sytokeratiinisäikeiden verkosto kiinnittää paksunnokset myös solun tukirankaan antaen sille mekaanista kestävyyttä.
Toiminnan häiriöt
Virheet desmosomin rakenteessa aiheuttavat vakavia sydämen toimintahäiriöitä, jotka johtavat sikiön kuolemaan. Lisäksi desmosomien vähentyneestä määrästä seurauksena on näkyviä muutoksia esimerkiksi sikiön verenkierron muodostuessa ja ihon erilaistuessa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hiltunen, E., Holmberg, P., Kaikkonen, M., Lindblom-Ylänne, S. & Nienstedt, W.: Galenos IV - Ihmiselimistö kohtaa ympäristön. WSOY, 2005. ISBN 951-0-28702-4
- 1 2 3 Niemi, Virtanen, Vuorio. Solu- ja molekyylibiologia. 6. painos, 1995. Porvoo. WSOY
- 1 2 Haug, Sand, Sjaastad, Toverud. Suom. Sillman. Ihmisen fysiologia. 1995. Porvoo. WSOY
- 1 2 3 Desmosomi (macula adherens) Solunetti. Viitattu 28.11.2007.