| Donets Северский Донец Сіверський Донець |
|
|---|---|
Donets, Donin oikeanpuoleinen sivujoki |
|
| Alkulähde | Belgorodin alue |
| Laskupaikka | Don |
| Maat | Venäjä ja Ukraina |
| Pituus | 1 053 km |
| Alkulähteen korkeus | 218 m |
| Virtaama | 159 m³/s |
| Valuma-alue | 98 900 km² |
Donets (ven. Се́верский Доне́ц, Severski Donets; ukr. Сі́верський Доне́ць, Siverskyi Donets) on Donjoen oikeanpuoleinen eli läntinen sivujoki Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa.


Donets on 1 053 km pitkä ja sen valuma-alue on 98 900 neliökilometriä. Noin 350 km joesta on navigointikelpoista, mutta se on jäässä joulukuusta maaliskuun puoleen väliin.
Joki saa alkunsa Venäjän Belgorodin alueelta ja virtaa kaakkoon Ukrainan puolella sijaitsevalle Harkovan alueelle. Sieltä se jatkaa Donetskin altaan ydinalueelle eli kulkee Luhanskin ja Donetskin alueiden kautta, ja edelleen Venäjän puolelle, missä se yhtyy Doniin Rostovin alueella Ust-Donetskin eteläpuolella, noin 220 kilometriä ennen Asovanmerta.
Joen pääuoman varrella sijaitsevat kaupungit Belgorod (Venäjä), Vovtšansk (Venäjä), Tšuhujiv (Ukraina), Zmijiv (Ukraina), Izjum (Ukraina), Rubižne (Ukraina), Lysytšansk (Ukraina), Sjevjerodonetsk (Ukraina), Donetsk (Venäjä), Kamensk-Šahtinski (Venäjä) ja Ust-Donetski (Venäjä).
Sekä Donets että sen pääjoki Don ovat saaneet nimensä iranilaiskieliin kuuluvan sarmatian jokea merkitsevästä kantasanasta Dānu. Sarmatialaiset asuttivat Mustanmeren pohjoispuolista aluetta noin 1100 -luvusta ennen ajanlaskun alkua aina varhaiskeskiaikaan asti, joten nimi lienee peräisin tältä aikakaudelta.
Joen nimessä slaavilaisissa kielissä esiintyvä ilmaus Severski tai Siverskyi on puolestaan peräisin siitä, että joen alkupiste on sijainnut severialaisiksi kutsutun itäslaavilaisen heimon tai kansan asuttamalla alueella.