Miehittämätön ilma-alus

Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom -drooni.

Miehittämätön ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) eli lennokki on ilma-alus, jossa ei ole lentäjää.

Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drooni tai drone. Lennokkeja eli drooneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.

Siviilikäytössä lennokkeja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä lennokki saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.

Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa vuosina 1917 ja 1918. Yhdysvalloissa kehitettiin vuonna 1918 kauko-ohjattava ilmatorpedo nimeltä Kettering Bug.lähde?

Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina

Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?

Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?

Droonin historia Suomessa

Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 drooneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 droonia. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on droonin lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset.

Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä drooneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä droonilentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.

Avoin-luokan droonit Suomessa

Pääartikkeli: Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa

Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät droonit. Drooneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja droonit on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset drooneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen droonin tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan droonilla ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja droonin suurin sallittu nopeus on 19 m/s.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Drone vai drooni? Kielikello. 3/2018. Viitattu 26.12.2019.
  2. 1 2 Annika Martikainen: Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit 9/2020. 24.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (suomeksi)
  3. ↑ A Brief History of Drones Imperial War Museums. Viitattu 17.4.2026. (englanniksi)
  4. ↑ Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin www.iltalehti.fi. Viitattu 6.7.2019.
  5. ↑ Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan Yle Uutiset. Viitattu 21.9.2021.
  6. ↑ Ensihoito, Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 21.9.2021.

Aiheesta muualla