| sininen | Länsi-Euroopan aika (UTC±0) Länsi-Euroopan kesäaika (UTC+1) |
| punainen | Keski-Euroopan aika (UTC+1) Keski-Euroopan kesäaika (UTC+2) |
| kultainen | Itä-Euroopan aika (UTC+2) Itä-Euroopan kesäaika (UTC+3) |
| vihreä | Moskovan aika, Turkin aika (UTC+3) |
Itä-Euroopan aika (engl. Eastern European Time, EET), UTC+2 on aikavyöhyke, johon maantieteellisesti sisältyvät alueet itäisten pituuspiirien 22 astetta 30 minuuttia ja 37 astetta 30 minuuttia välillä.
Suomi liittyi Itä-Euroopan aikaa noudattaviin maihin 1. toukokuuta 1921. Tätä ennen ei ollut virallista yhteisaikaa, vaikkakin rautateillä noudatettu Helsingin paikallisaika oli laajentunut yleisempään käyttöön. Helsingin keskiaika oli noin 1 tunti 40 minuuttia edellä Greenwichin keskiaurinkoajasta. Suomessa muutos tapahtui niin että 1. toukokuuta 1921 vastaisena yönä kellot siirrettiin kello 24 eteenpäin 20 minuuttia 10,9 sekuntia, jolloin ne olivat tasan kaksi tuntia edellä Greenwichin ajasta.
Jotkut valtiot käyttävät yhteyksiensä vuoksi toista aikavyöhykettä kuin mihin ne maantieteellisesti auringon kierron ja pituuspiirien perusteella kuuluvat. Merkittäviä siirtymiä ovat olleet:
- Neuvostoliiton Itä-Euroopan aikaa noudattanut länsiosa, mm. Moskova, Leningrad, Ukraina ja Valko-Venäjä, siirtyi erilliseen Moskovan aikaan 21. kesäkuuta 1930, jolloin Neuvostoliiton kaikkien aikavyöhykkeiden kelloja siirrettiin tunnilla eteenpäin.
- Baltian maiden siirtäminen Moskovan aikaan Neuvostoliiton suorittamien miehitysten vuoksi 1940 ja 1944
- Baltian maiden siirtäminen Keski-Euroopan aikaan Saksan tekemän miehityksen 1941–1944 takia
- Baltian maiden siirtyminen takaisin Itä-Euroopan aikaan 1989–1991 neuvostomiehityksen murenemisen jälkeen.
- Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän, kuin myös Venäjän Kaliningradin alueen siirtyminen Moskovan ajasta Itä-Euroopan aikaan 1990–1991. Kaliningradin alue kuitenkin siirtyi noudattamaan ympärivuotisesti UTC+3:a Venäjän luopuessa normaali- ja kesäaikojen vaihtelusta 2011. Tätä aikaa siirtyivät noudattamaan myös Ukraina ja Valko-Venäjä, kunnes Ukraina muutti päätöstään syksyllä 2011 palaten noudattamaan normaali- ja kesäaikojen vaihtelua.
Venäjällä palattiin pysyvään talviaikaan 2014, jolloin Moskovan aikavyöhykeeksi palautettiin UTC+3 ja Kaliningradin ajaksi tuli Itä-Euroopan aika ympärivuotisesti.
Kesäisin on käytössä Itä-Euroopan kesäaika (EEST) eli Itä-Euroopan aika lisättynä yhdellä tunnilla, UTC+3.
Nimitystä Itä-Euroopan aika käytetään vain Euroopassa.