| Ealhswith | |
|---|---|
| Wessexin kuningaspuoliso | |
| Valtakausi | 871–899 |
| Syntynyt |
Ealhswith noin 850 Mercia |
| Kuollut |
5. joulukuuta 902 Winchester |
| Hautapaikka | New Minster, Winchester |
| Puoliso | Alfred Suuri (868–899) |
| Lapset |
Æthelflæd Edvard Vanhempi Æthelgifu, Shaftesburyn abbedissa Ælfthryth, Flanderin kreivitär Æthelweard |
| Isä | Æthelred Mucil |
| Äiti | Eadburh |
| Uskonto | Kristinusko |
Ealhswith (noin 850 Mercia – 5. joulukuuta 902 Winchester) oli anglosaksinen aatelisnainen ja Alfred Suuren puoliso. Häntä ei koskaan kruunattu kuningattareksi eikä hän toiminut yhdenkään asiakirjan todistajana Alfredin hallintokaudella, mutta hänet tunnettiin "englantilaisten oikeana ja rakastettuna ladyna".
Ealhswith syntyi noin vuonna 850 Merciassa aatelisperheeseen. Hänen isänsä oli Æthelred Mucil, itämercialaianan ylimys, joka toimi ealdormanina Gainsboroughin alueella. Hänen äitinsä oli Eadburh, hovissa tunnettu oppinut ja Mercian kuninkaallisen perheen jäsen.
Vuonna 868 Ealhswith avioitui Wessexin prinssi Alfredin kanssa. Tuolloin Alfred ja hänen veljensä kuningas Æthelred olivat taistelemassa viikinkejä vastaan. Samoihin aikoihin Mercian kuningas Burgred pyysi apua viikingeiltä, jotka olivat leiriytyneet Nottinghamin lähistölle. Alfred ja Æthelred vastasivat avunpyyntöön ja saapuivat joukkoineen Nottinghamiin piirittämään viikinkileirejä. Tässä yhteydessä Alfred tapasi Ealhswithin ja kosi häntä. Avioliitto solmittiin vahvistamaan liittolaisuutta Wessexin ja Mercian välillä.
Häät pidettiin Sutton Courtenayn kuninkaallisessa talossa. Juhlallisuudet ja lahjat jatkuivat pitkälle yöhön, mutta juhlat keskeytyivät, kun Alfred sairastui. Hänen sairaudestaan ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti kyseessä oli suolistosairaus, joka vaivasi häntä elämänsä loppuun saakka.
Alfred nousi Wessexin kuninkaaksi veljensä Æthelredin jälkeen vuonna 871. Ealhswith ja Alfred saivat viisi aikuisikään elänyttä lasta, minkä lisäksi heillä saattoi olla lapsia, jotka kuolivat varhaislapsuudessa. Kaikki lapset saivat koulutuksen, sillä Alfred oli koulutuksen puolestapuhuja. Ensimmäinen lapsi oli tytär Æthelflæd, joka syntyi noin vuonna 868. Hänestä tuli myöhemmin merkittävä soturi, joka taisteli viikingeistä vastaan, ja hänet tunnettiin "mercialaisten ladyna".
Tammikuussa 878 viikinkilaivasto hyökkäsi yllättäen Alfredin kuninkaalliseen palatsiin Chippenhamissa. Alfred pakeni Ealhswithin ja perheensä kanssa autiolle Atheneyn saarelle Somersetissa, missä he elivät noin neljä kuukautta. Alfred johti sissihyökkäyksiä viikingeistä vastaan ja suunnitteli suurta hyökkäystä viikinki Guthrumin joukkoja vastaan. Eddingtonin taistelu käytiin toukokuussa 878, ja Alfred voitti sen.
Rauhan aikana Ealhswith keskitti huomionsa St. Mary's Abbey -nunnaluostarin perustamiseen Winchesterissä. Hän vastasi luostarin perustamisen neljästä vaiheesta: luostarirakennusten rakentamisesta, nunnayhteisön kokoamisesta, ensimmäisen abbedissan nimittämisestä ja yhteisön taloudellisen tuen järjestämisestä. Hänen kuolemansa esti hankkeen loppuunsaattamisen, mutta hänen poikansa Edvard Vanhempi saattoi sen päätökseen ja nimitti tyttärensä Edburgarin nunnaksi.
Alfred Suuri kuoli 26. lokakuuta 899. Testamentissaan hän jätti Ealhswithille sata puntaa rahaa sekä kaksi suurta maatilaa Berkshiressä. Yksi näistä oli Lambourn ja toinen Wantage, missä Alfred oli syntynyt. Lisäksi hän jätti vaimolleen Eddingtonin maatilan, jossa hän oli saavuttanut suuren voittonsa Guthrumista. Alfred haudattiin aluksi Winchesterin vanhaan katedraaliin.
Ealhswith eli kolme vuotta Alfredin kuoleman jälkeen ja kuoli 5. joulukuuta 902. Hänet haudattiin vanhaan katedraaliin Alfredin viereen. Myöhemmin Edvard Vanhempi siirrätti vanhempiensa jäännökset uuteen katedraaliin Winchesterissä.
Ealhswithiä muistetaan kahdessa 900-luvun käsikirjoituksessa "englantilaisten oikeana ja rakastettuna ladyna". Häntä kunnioitetaan pyhimyksenä sekä kristillisessä idässä että lännessä.
Ealhswith ja Alfred Suuri saivat viisi aikuisikään elänyttä lasta:
Ealhswithiä ei koskaan kruunattu kuningattareksi eikä hänestä käytetty kuningatar-titteliä. Tämä johtui aiemman kuningattaren teoista, joka oli vahingossa myrkyttänyt puolisonsa.
Ealhswithiin liittyy myös merkittävä identiteettivirhe monissa lähteissä. British Libraryn käsikirjoituksessa (Cotton MS Claudius B VI) on kaksi kuuluisaa kuvaa varhaisen Englannin kuningattarista. Toinen näistä kuvista on usein virheellisesti tunnistettu Ealhswithiksi, mutta todellisuudessa kuva esittää Æthelswithiä, Alfred Suuren siskoa, joka oli Mercian kuningatar avioiduttuaan kuningas Burgredin kanssa 850-luvulla.