Juhlan aikana tavallisesti rukoillaan yhdessä, suoritetaan eläimen uhraus, vieraillaan ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihdetaan lahjoja ja annetaan almuja.
Ibrahim on leikkaamassa poikansa Ismaelin kurkkua auki Jumalan tahdon mukaisesti, mutta enkeli saapuu estämään sen. Sen sijaan uhrataan pässi, joka on kuvassa etualalla. Persialainen miniatyyri 1400-luvulta timuridien valtakunnasta.
Id al-adha tai eid al-adha (arab.عيد الأضحى, ‘īd al-’aḍḥā, "uhrijuhla") on toinen islamin kahdesta pääjuhlasta id al-fitrin lisäksi. Sen keskiössä on perinteisesti eläimen rituaalinen teurastus osoituksena kuuliaisuudesta Jumalalle, mikä pohjautuu profeetta Ibrahimin uhraustarinaan Koraanissa. Juhlan alkamispäivä ja kesto vaihtelee hieman maasta toiseen, mutta yleisesti se alkaa rukouksella auringon noustua 10. päivänä islamilaisen kalenterin viimeistä kuukautta, eli Dhu al-Hiddžaa, jatkuen kolme tai neljä seuraavaa päivää. Id al-adha on useissa muslimimaissa virallinen vapaapäivä ja sitä viettävät niin sunnimuslimit kuin šiiatkin.
Etymologia
‘Īd tarkoittaa arabiaksi yleisesti juhlaa ja ’aḍḥā tarkoittaa uhraamista, ja tämän vuoksi se tunnetaan myös ”uhrijuhlana”. Vaihtoehtoinen nimi, Qurbān (Īd al-Qurbān), viittaa erityisesti eläimen rituaaliseen uhraamiseen. Tätä sanaa käytetään esimerkiksi persian kielessä (id-e qorbān, عید قربان), sekä turkkilaisissa kielissä (turkiksiKurban Bayramı, tataariksiQorban bäyräme, kazakiksi. Qūrban ait). Venäjän kielessä se on myös Kurban-Bairam (Курбан-Байрам),. kurdiksiCejna Qurbanê (جێژنی قوربان)
Id al-adhaan viitataan joskus myös nimellä ʿīd al-kabīr eli ”suuri juhla”, koska sitä pidetään kahdesta id-juhlasta merkittävämpänä.
Juhlan syy
Juhlaa vietetään sen kunniaksi, että profeetta Ibrahim oli valmis Jumalan pyynnöstä uhraamaan teuraaksi poikansa. Pojan henkilöllisyys ei käy ilmi Koraanista, mutta islamilainen perimätieto kertoo, että kyseessä oli Ibrahimin ja Hagarin poika Ismael. Kristillisessä ja juutalaisessa Raamatussa samankaltaisen kertomuksen yhteydessä taas mainitaan Iisak (1. Moos 16). Muslimit pitävät sitä kiitoksen, ilon ja anteeksiannon juhlana Jumalan peruutettua vaatimuksensa.
Juhlan viettäminen
Muslimeilla on kaksi yleistä juhlapäivää: ramadanin päättävä juhla, id al-fitr, sekä uhrijuhla, eli id al-adha. Profeetta Muhammed on sanonut: ”Jokaisella kansalla on juhlansa, ja tämä on teidän juhlanne”, mikä tarkoittaa islamissa, että nämä kaksi id-juhlaa ovat vain muslimeille.
Alun perin id al-adhaa vietettiin Mekan lähellä Minān laaksossa hadž-pyhiinvaelluksen yhteydessä, kun pyhiinvaeltajat laskeutuivat Arafat-vuorelta. Nykyisin juhlaa vietetään kuitenkin ympäri maailmaa, eikä se ole enää sidottu pelkästään pyhiivaellukseen. Juhlan keskiössä on etenkin eläinten uhraaminen (qurbāni).
Juhla alkaa tavallisesti yhteisellä id-rukouksella muiden muslimien kanssa. Vauraimmissa perheissä juhlan aikana teurastetaan usein rituaaliin hyväksyttävä eläin, esimerkiksi lammas, vuohi, kameli tai lehmä. Lihasta kolmasosa jaetaan perheenjäsenten kesken ja loput annetaan köyhille, ystäville ja naapureille. Kotiteurastus ja teurastus liittyen uskonnolliseen riittiin on kielletty Suomessa ja Ruotsissa. Mikäli henkilö ei pysty itse uhraamaan eläintä, voi hän vaihtoehtoisesti lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestölle, joka toteuttaa teurastuksen ja jakaa lihan tarvitseville. Juhlan aikana on tavallista myös vierailla ystävien ja sukulaisten luona sekä vaihtaa ja antaa lahjoja sekä antaa almuja.
Ajankohta
Id al-adhan alkupäivä osuu gregoriaanisessa kalenterissa laskennallisesti seuraaville päiville. Paikallisen valtiollisen tai uskonnollisen yhteisön ohjeen mukaan päivämäärä voi poiketa hieman tässä esitetyistä:
Lyhennelmä Islamoppaasta, s. 18–19.Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä.Teoksen verkkoversio(PDF).(Arkistoitu – Internet Archive)
.jpg)
.jpg)
