Elma Lindroos

Elma Johanna Lindroos (o.s. Ekman, 15. joulukuuta 1907 Helsinki – 27. maaliskuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, jolla oli yhteinen arkkitehtitoimisto puolisonsa Erik Lindroosin kanssa. Heidän pitkäaikainen kotinsa ja toimistonsa sijaitsivat Munkkiniemessä Solnantie 17:ssä.

Elma Ekman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttölyseosta 1927 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1933. Hän oli aluksi töissä A. W. Liljeberg Oy:ssä, mutta siirtyi myöhemmin työskentelemään Erik Lindroosin toimistoon. Vuonna 1937 he perustivat Arkkitehtuuritoimisto Elma & Erik Lindroosin, jossa Elma Lindroosin vastuulle kuului erityisesti sisustusten suunnittelu. Hän huolehti myös rutiininomaisista toimistotöistä, kuten laskutuksesta.

Lindroosit suunnittelivat yhdessä lukuisia koulu- ja opistorakennuksia, seurakuntataloja, kunnantaloja sekä pankkirakennuksia. Heidän piirtämiään asuintaloja on varsinkin Helsingissä, Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Vaasassa. Elma Lindroosin omiin suunnittelutöihin kuului funktionalistinen tehdasrakennus ”Lasipalatsi”, joka valmistui Kellokosken ruukin alueelle 1938. Talo on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

Elma Lindroos jätti arkkitehdin työt vuonna 1980, kun Erik Lindroos kuoli. Naisarkkitehtien yhdistys Architecta kutsui Lindroosin kunniajäsenekseen vuonna 2007.

Lindroosien suunnittelutöitä

Lähteet

  1. ↑ Elma Johanna Lindroosin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 17.5.2009, s. C10. Helsingin Sanomien arkistoselain, Postimuseo, Tampere. Luettu 2.12.2021.
  2. 1 2 Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, s. 369. Helsinki: Suomen teknillinen seura & Tekniska föreningen i Finland, 1973. ISBN 951-9110-00-3
  3. ↑ Helasvuo, Olli & Böök, Netta & Mustonen, Tapani: Helsingin Kotitalousopettajaopisto: Rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 12–13. Helsinki: Arkkitehdit Mustonen Oy, 2008. Viitattu 16.2.2019.
  4. ↑ Solnantie 17 Munkkiniemen rakennusinventointi 2003–2005. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2005. Viitattu 13.2.2019.
  5. 1 2 Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 12.
  6. 1 2 Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 13.
  7. ↑ Savolainen, Panu & Vähätalo, Anne: Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, osa 7: Kellokosken taajama (PDF) s. 31–32. Tuusula: Tuusulan kunta, 2014. Arkistoitu 16.2.2019. Viitattu 16.2.2019.
  8. ↑ Marieforsin ruukki ja Kellokosken sairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 16.2.2019.
  9. ↑ Kunniajäsenet Helsinki: Suomen naisarkkitehtien yhdistys Architecta. Viitattu 13.2.2019.
  10. ↑ Arabian tehtaat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 13.2.2019.
  11. ↑ Arabianranta–­Toukola-­reitti (PDF) Helsinki: ARTOVA (Arabianranta–Toukola–Vanhakaupunki) -kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys. Viitattu 13.2.2019.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Härmälän kirkko Tampere: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Viitattu 13.2.2019.
  13. ↑ Helasvuo, Böök & Mustonen 2008, s. 4, 9.
  14. ↑ Museoviraston yhteystiedot Helsinki: Museovirasto. Viitattu 15.2.2019.
  15. ↑ Rakennusalojen ja rakennusoikeuden tarkistaminen sekä suojelumääräys, Hämeenkatu 28, kartta no 7886 Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 13.2.2019.