
Else Berg (19. helmikuuta 1877 Ratibor – 19. marraskuuta 1942 Auschwitz) oli saksalainen, juutalaistaustaustainen taidemaalari.
Else Berg syntyi tuolloin Saksan keisarikuntaan kuuluneessa Sleesiassa, Ratiborin kaupungissa. Hänen isänsä oli alankomaalaistaustaista juutalaista sukua ja mielipiteiltään liberaali. Perheen varallisuus oli peräisin sen omistamasta sikaritehtaasta.
Berg aloitti taideopintonsa vuonna 1895, Belgiassa, Kuninkaallisessa taideakatemiassa. Saatuaan perheeltään taloudellista apua hän jatkoi opintojaan Berliinissä, jossa hänen opettajanaan oli Artur Kampf.
Mommie Schwarz oli palannut vuonna 1905 New Yorkista Berliiniin opiskellakseen ekspressionistista maalaustaidetta. Hän tapasi Else Bergin ja he lähtivät yhdessä Pariisiin katsomaan uusia taidevirtauksia. Seuraavana vuonna he muuttivat asumaan Amsterdamiin ja olivat mukana modernin taiteen virtauksissa. Seuraavien vuosien aikana he pitivät omat ateljeensa mutta matkustelivat paljon yhdessä. Avioliiton he solmivat vuonna 1920 ja saivat Alankomaiden kansalaisuuden vuonna 1924. Pariskunnalla oli taloudellisia vaikeuksia, mutta heidän onnistui matkustella Itä-Euroopassa, Ranskassa ja Italiassa.
Oleskeltuaan miehensä kanssa Mallorcalla taiteilija Leo Gestelin ja tämän vaimon luona Berg vaihtoi tyylinsä kubismiksi. Kun kansallissosialistit tulivat Saksassa valtaan vuonna 1933, useimmat Bergin ja Schwarzin ystävät ja sukulaiset muuttivat Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Pariskunta tunsi olevansa turvassa Alankomaissa.
Saksa valtasi Alankomaat vuonna 1940. Se johti myös siellä juutalaisvainoihin. Berg ja Schwarz kieltäytyivät pitämästä vaatteissaan Daavidintähteä. He piiloutuivat pieneen Baambruggen kaupunkiin. Tuntematon henkilö ilmiantoi pariskunnan ja heidät kuljetettiin Auschwitziin, missä heidät murhattiin melkein heti.
Sen jälkeen kun Berg ja Schwarz oli pidätetty ja viety keskitysleirille, heidän kotinsa tyhjensi miehitysviranomaisten kanssa yhteistyötä tehnyt muuttoyritys. Vuonna 1955 lääkäri Frederik P. Scott oli Alankomaissa tekemässä dermatologian erikoistumisopintoja. Hän sai lahjaksi maalauksen, jonka hänen ystävänsä oli ostanut kirpputorilta pikkurahalla. Teos osoittautui Else Bergin maalaukseksi.
On tuntematonta, miten teos on päätynyt kirpputorille. Scottin kuoltua hänen perijänsä halusivat lahjoittaa teoksen alankomaalaiselle museolle. Museot kieltäytyivät ottamasta sitä vastaan. Scottin perikunta päätti nyt etsiä sille sen oikean omistajan. Bergille löytyi perijöiksi kaukaisia sukulaisia Isosta-Britanniasta, joiden kanssa aloitettiin neuvottelut.
Osa perillisistä oli sitä mieltä, että maalaus kuuluu Yad Vashemiin tai johonkin muuhun juutalaisuuden historiaa käsitelleeseen museoon, missä Else Begiä olisi kunnioitettu holokaustin uhrina. Toiset taas halusivat työn modernin taiteen museoon ja liittää Bergin taiteen kaanoniin. Alankomaalainen Frans Halsin taidemuseo päätti lopulta ottaa työn kokoelmiinsa.