| Tyrskyahvenet | |
|---|---|
.jpg) Juovatyrskyahven (Embiotoca lateralis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Luikerokalat Blenniiformes |
| Heimo: | Tyrskyahvenet Embiotocidae Agassiz, 1853 |
| Suvut | |
| Katso myös | |
Tyrskyahvenet (Embiotocidae) on luikerokaloihin kuuluva heimo. Heimon lajit ovat pääasiassa mereisiä ja niitä tavataan pohjoiselta Tyyneltämereltä.
Varhaisimmat tyrskyahventen heimoon kuuluvat fossiilit on ajoitettu eoseeni- ja plioseenikausille. Nykyään heimoon kuuluu 24 lajia 13 suvussa. Tyrskyahvenet ovat korkearuumiisia kaloja ja suurin laji Rhacochilus toxotes voi saavuttaa 45 cm:n pituuden. Heimon lajeille tyypillisiä piirteitä ovat selkäevän viereinen suomuista koostuva harjanne, haarautunut pyrstöevä ja pienehkö suu. Tyrskyahvenkoiraiden peräevä on pidentynyt.
Tyrskyahvenlajeista 20 elää Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolla ja 3 Japanista Koreaan ulottuvalla alueella. Kaikki paitsi Kalifornian hitaasti virtaavissa makeissa vesissä tavattava järvityrskyahven (Hysterocarpus traskii) ovat mereisiä ja niitä tavataan läheltä rannikkoa koralliriutoilta, kivikkopohjilta, vesikasvillisuuden joukosta tai vuorovesilammikoista.
Tyrskyahventen ravinto koostuu pienistä selkärangattomista eläimistä. Heimon ainutlaatuinen piirre Labroidei-alalahkossa on se, että poikaset kehittyvät naaraan munasarjoissa ja naaras synnyttää eläviä poikasia ja esimerkiksi pikkutyrskyahvenkoiraat (Micrometrus minimus) ovat sukukypsiä heti synnyttyään. Poikaset saavat happea ja ravintoa naaraan verenkierrosta.
