Emma Puikkonen (s. 1974 Hämeenlinna) on suomalainen kirjailija. Hän myös opettaa sanataidetta ja teatteria. Hänen teoksensa Eurooppalaiset unet (2016) oli ehdolla Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon saajaksi.
Puikkonen opiskeli Kallion ilmaisutaiteen lukiossa ja sen jälkeen vuoden Oriveden Opiston sanataidelinjalla. Hän valmistui teatteri-ilmaisun ohjaajaksi Turun taideakatemiasta 2000. Puikkonen on opiskellut myös kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän oli mukana perustamassa Turussa Manilla-kulttuuritehdaskiinteistössä toimivaa Tehdas-teatteri-ammattiteatteritilaa sekä turkulaisen esittävän taiteen Iholla-ryhmää. Puikkonen toimi Varsinais-Suomen läänin kirjallisuuden ja teatterin läänintaiteilijana 2000-luvulla.
Puikkosen esikoisromaani Turkulainen näytelmä ilmestyi vuonna 2001 ja oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Teos on Puikkosen tulkinta Josef Julius Wecksellin vuonna 1862 ilmestyneestä Daniel Hjort -näytelmästä, ja sai alkunsa Juha Hurmeen Turun taideakatemiassa vetämässä käsikirjoitustyöpajassa.
Emma Puikkonen on julkaissut yhdessä kirjailija Selja Ahavan kanssa teoksen Rakennenautintoja – esseitä kirjoittamisen ja lukemisen ilosta. He ovat tehneet myös samannimistä podcast-sarjaa, joka käsittelee kirjoittamisen prosessia.
Kirjailija Arja Puikkonen on Emma Puikkosen äiti. Heidän yhteinen teoksensa Äänihäkki oli Topelius-palkintoehdokkaana 2017. Puikkosen teos Musta peili oli vuoden 2022 Runeberg-palkintoehdokas. Se valittiin vuonna 2023 myös yhdeksi Suomen Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaista.
Puikkonen asuu Helsingissä.
