Ericus Achrelius

Ericus Achrelius (myös mainittu muodossa Ericus Danielis Roslagius, 15. toukokuuta 1604 Solön kylä, Österåker, Roslagen, Ruotsi – 17. huhtikuuta 1670 Turku) oli ruotsalainen Turun akatemian ensimmäinen lääketieteen professori.

Tausta ja koulutus

Achrelius syntyi Ruotsissa. Hänen isänsä oli tilanhoitaja Daniel Brynolfinpoika Achrelius ja äitinsä Anna Nilsintytär. Ensimmäiset opilliset maininnat hänestä löytyvät Uppsalan yliopiston matrikkeleista vuosilta 1620 ja 1625. Uppsalassa hän opiskeli aluksi filosofisessa tiedekunnassa latinankielistä puhetaitoa, historiaa, matematiikkaa ja fysiikkaa. Myöhemmin hän opiskeli lääketiedettä ja anatomiaa.

Työura

1630-luvulla Achrelius toimi yksityisopettajana Uppsalassa skotlantilaissyntyisen upseerin David Sithonin (Sitton/Seton) perheessä. Achreliuksen englanninkielen taidosta tuli myöhemmin Turussa eksoottinen erikoisuus.

Achrelius sai vuosikymmenen puolivälissä taloudellista tukea valtakunnandrotsi Gabriel Oxenstiernan puolison Merta Bielken yliopistolle tekemästä testamenttilahjoituksesta. Turkuun hän saapui vuonna 1640 Turun akatemian perustamisen aikoihin tavoittelemaan lääketieteellistä virkaa. Akatemian lääketieteen professoriksi valittiin kuitenkin Olof Regelius. Kun tämä ei ottanut virkaa vastaan, vaan jäi Hollantiin jatkamaan opintojaan, holhoojahallitus nimitti Achreliuksen lääketieteen professoriksi 20. syyskuuta 1641.

Turun akatemian rehtorin virka kiersi professorilta toiselle, ja Achrelius toimi rehtorina 1643–1644 ja 1650–1651. Hän teki Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen akatemian tiluksille matkoja, joilla tutustui suomalaisten tauteihin ja lääkekasveihin. Vuonna 1645 Achrelius valitti konsistorille oppilasmääriensä romahtaneen, koska lääketieteen opiskelijoille ei ollut myönnetty stipendejä. Maaliskuussa 1661 hän pyysi lupaa luennoida ja pitää harjoituksia kotonaan, mutta pyyntö evättiin ja häntä kehotettiin luennoimaan enemmän julkisesti.

Myöhemmin vuonna 1661 Achreliusta uhattiin jo virasta erottamisella. Piispa ja varakansleri Johannes Terserus valitti kansleri Brahelle kirjeessä 19. syyskuuta, että

Lääketieteen professori M. Ericus Achrelius ei ole nyt, lähes 20 vuoteen siitä, kun hän tuli tänne, pitänyt ainoatakaan väitöstilaisuutta eikä myöskään yhtään luentoa. Ensimmäisten seitsemän tai kahdeksan vuoden aikana hän oli kyllä ahkera pitämään sekä julkisia että yksityisiä luentoja, mutta sen jälkeen tämä ahkeruus on vähitellen yhä enemmän hiipunut. Sen jälkeen kun minä saavuin tänne, hän ei ole pitänyt ainoatakaan luentoa julkisessa luentosalissa. Hän on myös vain harvoin saapunut akateemisen konsistorin kokouksiin, vaikka häntä on aina asianmukaisesti kutsuttu. Kirkossakin hän käy sangen harvoin, eikä koskaan seiso muiden professorien joukossa, mikä on suureksi pahennukseksi monille. Olemme julkisesti huomauttaneet hänelle tästä senaatissa, mutta mitään parannusta ei ole havaittu. Viime keväänä minä menin yhdessä rehtorin ja filosofisen tiedekunnan dekaanin kanssa hänen kotiinsa akateemisen senaatin pyynnöstä ja nuhtelin häntä näistä asioista. Silloin hän lupasi, että ilmojen hieman lämmettyä hän alkaisi jälleen pitää julkisia luentoja, käydä konsistorin kokouksissa sekä osallistua ahkerammin jumalanpalveluksiin ja seisoa kirkossa muiden professorien joukossa. Mutta hänen suhteensa ei ole odotettavissa minkäänlaista parannusta.

Terserus oli todennut, että Achreliuksen johdolla ei ollut pidetty yhtään väitöstilaisuutta. Akatemian sääntöjen mukaan jokaisen professorin piti järjestää vuosittain sellaisia vähintään yksi. Kansleri Brahen huomautuksen jälkeen Achrelius alkoi luennoida ja käydä kirkossa, mutta vielä seuraavana syksynä häntä huomautettiin asiasta. Tämän jälkeen yritettiin perustaa toinenkin lääketieteen professuuri, mutta hanke kariutui rahanpuutteeseen. Achrelius pysyi virassaan kuolemaansa saakka, vaikka oli viimeisinä vuosinaan hyvin sairas.

Tieteellinen toiminta

Achreliuksen ei professorin virassa ollessaan tiedetä julkaisseen yhtään tieteellistä kirjoitusta. Ainoa häneltä säilynyt tieteellinen julkaisu on 11. maaliskuuta 1627 pidetty juhlapuhe, jossa hän puolusti mikro-makrokosmosteoriaa.

Gratulaatiot

Joukko Achreliuksen tekemiä latinaksi, ruotsiksi ja englanniksi kirjoitettuja onnittelurunoja eli gratulaatioita on säilynyt. Englanninkieliset gratulaatiot ovat Tönnes Klebergin tutkimuksen mukaan ensimmäiset syntyperäisen ruotsalaisen englanniksi laatimat runot. Ne ovat myös ensimmäisiä Suomessa painettuja englanninkielisiä tekstejä.

Achreliukselta tunnetaan kymmenen englanninkielistä gratulaatiota vuosilta 1642–1661. Achreliuksen gratulaatiot ovat Matti Peikolan mukaan kopioitu suoraan tai osittain skotlantilaisesta psalttarista. Tekstivarianttien vertailun perusteella lähteenä oli vuoden 1630 vaiheilla Edinburghissa julkaistu kirja. Achrelius oli 1630-luvulla toiminut skotlantilaisen Sithonin perheen poikien yksityis­opettajana Uppsalassa.

Perhe

Vuonna 1643 Achrelius avioitui piispa Isaacus Rothoviuksen tyttären Margaretha Rothoviuksen kanssa. Liitosta syntyi kuusi lasta. Heistä yksi oli Daniel Achrelius, josta tuli Turun akatemian kaunopuheisuuden professori.

Lähteet