Erik Johan Polon, sukunimi alkuaan Polonus (8. heinäkuuta 1740 Hollola – 7. heinäkuuta 1821 Helsinki) oli suomalainen kielenkääntäjä, postimestari ja oikeusraatimies.
Polonin vanhemmat olivat Hollolan Uskilan kylässä asunut Hannulan rusthollari Karl Andersson (k. 1785) ja Maria Johansdotter. Hän tuli ylioppilaaksi Turussa 1760 ja opiskeli sitten lakitiedettä Turun akatemiassa. Vuonna 1765 Polon kirjoitti vastinekirjelmän maaherralle kun häntä oli vaadittu sotapalvelukseen vaikka hän vielä opiskeli.
Polon toimi suomen kielen kääntäjänä Tukholmassa ja suomensi virallisia asetuksia. Hän oli Ahvenkosken vt. postikomissaarina Ruotsinpyhtäällä 1786–1787 ja hän sai kuninkaallisen kielenkääntäjän arvonimen vuoden 1790 tienoilla. Suomen sodan jälkeen Polon oli oikeusraatimiehenä Helsingissä 1811–1819. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1821.
Vuonna 1790 Polon suomensi ranskalaisen kirjailijan Jacques Mallet du Panin (1749–1800) kirjan Du péril de la balance politique de l'Europe. 140-sivuisessa kirjan mukaan Venäjä oli 1700-luvulla kasvattanut itseään naapureidensa kustannuksella ja vaarantanut Euroopan valtiollisen tasapainon. Erityisesti tämä uhka oli kasvanut kirjan mukaan sen jälkeen kun Katariina II nousi Venäjän valtaistuimelle vuonna 1762. Kirjassa väitettiin Ruotsin olleen kokonaan Venäjän armoilla, Venäjän tukeneen salaa myssypuoluetta ja Turun rauhasta alkaen venäläiset olivat pyrkineet salaisilla juonitteluilla erottamaan Suomen Ruotsista. Venäjän Tukholman lähettilään kreivi Rasumovskin kerrottiin vehkeilleen kuningas Kustaa III:ta vastaan kunnes hänet karkotettiin maasta.