Etionamidi

Etionamidi
Etionamidi
Etionamidi
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-etyylipyridiini-4-karbotioamidi
Tunnisteet
CAS-numero 536-33-4
ATC-koodi J04AD03
PubChem CID 2761171
DrugBank DB00609
Kemialliset tiedot
Kaava C8H10N2S 
Moolimassa 166,25
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 164–166 °C (hajoaa)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen noin 30 %
Metabolia hepaattinen
Puoliintumisaika 2–3 tuntia
Ekskreetio renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa oraalinen

Etionamidi (C8H10N2S) on pyridiinijohdannaisiin kuuluva heterosyklinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä antibioottina muille lääkeaineille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoidossa. Etionamidi kuuluu WHO:n laatimaan tärkeimpien lääkeaineiden luetteloon.

Ominaisuudet ja käyttö

Huoneenlämpötilassa etionamidi on keltaista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee niukasti veteen ja alkoholeihin ja liukenee hyvin kuumaan asetoniin, dikloorietaaniin ja pyridiiniin. Etionamidi on aihiolääke, joka metaboloituu etionamidisulfoksidiksi. Tämä aineenvaihduntatuote on antibioottinen ja se estää mykobakteereja muodostamasta soluseinäänsä tarvitsemia mykolihappoja. Etionamidi on tehokas erityisesti Mycobacterium tuberculosis-lajia vastaan ja tehoaa myös eräisiin muihin saman suvun lajeihin. Etionamidi annetaan suun kautta tablettina. Sitä käytetään hoidettaessa muille antibiooteille resistenttejä tuberkuloosi-infektioita.

Haittavaikutukset

Tyypillisimmät etionamidin aiheuttamat haittavaikutukset ovat vatsakipu, huonovointisuus, oksentelu, ripuli ja painon aleneminen. Etionamidi läpäisee veri-aivoesteen ja pääsee keskushermostoon. Haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, uneliaisuutta ja heikkoutta. Jopa psykoottisia oireita on raportoitu.

Valmistus

Etionamidin synteesin ensimmäisessä vaiheessa dietyylioksalaatti kondensoituu emäksisissä olosuhteissa 2-butanonin kanssa. Muodostuva välituote reagoi syanoasetamidin kanssa ja tuotteeksi muodostuu 3-syano-4-karboetoksi-6-etyyli-2-pyridonia. Tämä yhdiste hydrolysoituu happamissa olosuhteissa 4-karboksi-6-etyylipyridoniksi. Reaktio fosforyylikloridin ja fosforipentakloridin ja etanolin kanssa johtaa etyyli-6-etyyli-2-kloori-isonikotinaattiin, joka pelkistetään vedyttämällä etyyli-6-etyyli-isonikotinaatiksi. Toiseksi viimeinen vaihe on reaktio ammoniakin ja fosforipentoksidin kanssa ja viimeinen vaihe on reaktio divetysulfidin kanssa, jolloin muodostuu tuotteeksi etionamidia.

Lähteet

  1. 1 2 Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 638. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 Ethionamide DrugBank. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  3. ↑ WHO Model List of Essential Medicines 2017. WHO. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  4. 1 2 M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 2492–2500. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  5. ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 913–914. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 2. Antimycotics (Antifungals) and Antimycobacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
  7. 1 2 Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  8. ↑ J. K. Aronson (toim.): Meyler's Side Effects of Drugs, s. 195. 1 Elsevier, 2015. ISBN 978-0-444-53717-1 Kirja Googlen teoshaussa, 16th ed. 2016 Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Ṛuben Vardanyan, Victor J. Hruby: Synthesis of essential drugs, s. 529. Elsevier, 2006. ISBN 978-0-444-52166-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)