| Eufrosyne | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | – |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Efrosiina, Efrosiine, Efrosine, Epro, Eufrosiina, Eufrosiine, Eufrosina, Eufrosine, Eufrosyyne, Euphrosina, Euphrosine, Euphrosyna, Euphrosyne, Euvrosiina, Euvrosiine, Euvrosina, Euvrosine, Frosiine, Opri, Rosiina, Rosiine, Rosina, Rosine, Rusiina, Siina, Syyne |
| Vastineita eri kielissä | venäjän Afrosinja, Aprosinja, Efrosinija; viron Eufrosüne |
| Nimen alkuperä | kreikkalaisen jumalattaren nimi; kreik. ’ilomieli’ |
Eufrosyne on naisen etunimi, jonka alkuperä on Kreikan mytologiassa. Eufrosyne oli ylijumala Zeuksen jälkeläinen ja yksi khariiteista eli sulouden ja viehätyksen jumalattarista. Nimen kreikankielinen merkitys on ’iloinen, kirkas’, ’ilomieli’.
Eufrosyne-nimestä on olemassa useita suomalaisia, virolaisia ja venäläisiä variantteja. Suomessa on Eufrosynen lisäksi tavattu muun muassa nimiasuja Eufrosyyne, Eufrosina ja Eufrosiina. Lyhentymä Opri on karjalaista perua, ja se pohjautuu Eufrosynen venäläisiin muotoihin.
Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on helmikuuhun 2025 mennessä tilastoitu noin 1 200 Eufrosyne-nimistä naista. Eufrosyyne-nimi on ollut noin 120–130 naisella, ja muodot Eufrosina ja Eufrosiina kumpikin noin 40–50 naisella. Yleensä näitä nimiä ei ole annettu ensimmäiseksi etunimeksi.
Ortodoksisessa perinteessä Eufrosyne tunnetaan useiden pyhittäjien nimenä. Pyhimyskalenterista nimi päätyi aikoinaan myös suomalaiseen almanakkaan, jossa Eufrosynella oli nimipäivä 11. helmikuuta vuoteen 1928 asti. Muoto Eufrosyne esiintyi almanakassa ensimmäisen kerran vuonna 1787, mutta jo sitä ennen kalenterissa oli käytetty nimiasuja Euphrosyna ja Euphrosyne. Vuosina 1790–1796 nimi esiintyi muodossa Eufrosina.
Suomenkieliseen Haaparannan almanakkaan sisältyi nimiasu Euphrosine vuosina 1811–1812 ja Euphrosyne vuosina 1830–1900. Nimipäivä oli siinäkin 11. helmikuuta.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Eufrosynella on aikoinaan ollut nimipäivä 25. syyskuuta.