
Ensimmäisen persoonan ammuntapeli (myös FPS-peli, engl. first-person shooter) on videopelilajityyppi, jossa pelimaailma esitetään pelihahmon näkökulmasta ja joka vahvasti painottaa taistelua. Tyypillisesti kuvassa näkyy myös hahmon kädessä oleva ase, jolla ammutaan ympäristössä liikkuvia vihollisia tai muita esineitä. Näytössä saattaa olla myös pelaamiselle tärkeitä tietoja, kuten pelihahmon tavaravalikoima, pelihahmon elinvoiman tai energiatason kuvaaja, tekstitietoa ympäröivästä pelimaailmasta, erilaisia pistetaulukoita tai kartta.
Ensimmäisen persoonan ammuntapelit simuloivat kokemusta kolmiulotteisesta ympäristöstä ja äänimaailmasta. Muissa pelityypeissä näkökulma on yleensä ulkopuolinen, lukuun ottamatta simulaatio- ja ajopelejä. Myös elokuvissa hahmon ensimmäisen persoonan näkökulmaa on käytetty ajoittain tehokeinona, mutta kokonaisen elokuvan kuvaaminen tästä näkökulmasta on harvinaista.
Koska ensimmäisen persoonan ammuntapelit painottavat pelaajan ohjaamaa liikkumista ne voidaan käsittää eri lajityyppinä kuin valopistoolipelit. Ensimmäisen persoonan ammuntapelejä pelataan usein näppäimistöllä ja hiirellä paremman tarkkuuden vuoksi kuin peliohjaimella.
Pelien juoni on usein vihollishahmoille ohjelmoidun tekoälyn ja niiden toiminnan sekä erilaisten taustakertomusten varassa. Tavoitteena on useimmiten pelimaailmassa liikkuminen, erilaisten tehtävien suorittaminen ja vastustajien eliminoiminen.
Nykyaikaisten FPS-pelien realistinen grafiikka ja animointi on ajoittain johtanut siihen, että niitä on syytetty tarpeettomasta väkivaltaisuudesta, jopa eräistä väkivallanteoista, kuten koulujen ampumatapauksista Yhdysvalloissa.
Eräs varhaisia ja ikonisia pelihahmon näkökulmasta kuvattuja kolmiulotteisia räiskintäpelejä oli Atarin vuonna 1980 julkaisema Battlezone, jossa pelaaja asettui panssariajoneuvon ohjaimiin. Corporation (1990) oli varhainen roolipeliä ja FPS-peliä yhdistävä peli. Nykyisen FPS-lajityypin popularisoijana pidetään id Softwaren Wolfenstein 3D:tä. Varhaisiin teknisesti kehittyneisiin ensimmäisen persoonan näkökulmasta kuvattuihin peleihin kuului Ultima Underworld: The Stygian Abyss (1992), joka ei kuitenkaan ollut ammunta-, vaan roolipeli. Eri pelitalojen ja kehitystiimien luomat ja lisensoimat FPS-pelimoottorit johtivat 1990- ja 2000-luvuilla FPS-pelien lajityypin syntyyn. Nykyään FPS-pelejä valmistetaan sekä tietokoneille, pelikonsoleille ja älypuhelimille.
Niin sanottu boomer shooter on ensimmäisen persoonan ammuntapeli, jossa on merkittävästi gorea ja splatteria. Tarina on minimalistinen ja painopiste on toiminnassa ja liikkumisessa. Tyylilajin nimitys viittaa vanhoihin ensimmäisen persoonan ammuntapeleihin kuten Quake ja Doom, mutta pelit ovat usein uudempia ja käyttävät vanhanaikaisempaa ulkoasua.
Termi looter shooter viittaa ammuntapeliin, jossa painopiste on parempien aseiden ja varusteiden keräämisessä. Kerättävien asioiden ominaisuudet vaihtelevat ja osa on harvinaisempia tietyiltä vihollisilta tai tietyistä asioista saatavia.
Erään artikkelin mukaan ensimmäisen persoonan ammuntapelien pelaajien on kehitettävä joustavaa ajattelua, jotta voi toimia nopeiden kuva- ja äänitietojen perusteella ja samalla estää virheelliset toimet. Artikkelin mukaan kokeneilla pelaajilla oli nopeampi ja tarkempi työmuistin ylläpito kuin pelejä pelaamattomilla henkilöillä.