Kolmen paikallisen rock-yhtyeen faneja Buenos Airesissa, Argentiinassa vuonna 2012.Näyttelijä Tobey Maguire tapaamassa fanejaan elokuvan ensi-illassa vuonna 2007.
Fani (engl.fan) on henkilö, joka ihailee tai arvostaa jotain ilmiötä, henkilöä, joukkuetta, tyylilajia tai kulttuurin aluetta voimakkuudella, joka ylittää tavanomaisen arvostuksen. Fanikunta on näistä muodostuva yhteisö tai ryhmä.
Sanan historia
Sanaa fani käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa lehdistössä 1800-luvulla kuvaamaan ammattilaisjalkapallojoukkueiden kannattajia. Nimitys on lähtöisin englannin sanasta fanatic eli kiihkoilija. Suomessa fani-termiä on käytetty lehdistössä ainakin 1960-luvulta lähtien kuvaamaan musiikkiyhtyeiden ihailijoita. Toisaalta sana fani juontuu latinankielisestä temppeliä tarkoittavasta sanasta fanum ja sen johdannaisesta fanaticus, joka voidaan kääntää jumalan innoittamaksi tai temppelinpalvelijaksi.
Psykologinen selitys
Fanius on aiemmin leimattu julkisuudessa ja tutkimuksessa oireena, joka kertoo yksilön psyykkisistä häiriöistä tai yhteiskunnan sosiaalisista ongelmista. Yleinen mielikuva faniudesta sisältää kaksi stereotyyppiä: pakkomielteisen yksilön sekä hysteerisen ryhmän. Fanireaktiot saatetaan kiivaudessaan nähdä hysteerisinä ja järjettöminä. Kun fanius nähdään oletetun sosiaalisen kyvyttömyden oireena, on ”hulluja keräilijöitä” tai ”villiintyneitä konserttiyleisöjä” helppo ymmärtää vaarallisina. Uudempi selitys korostaa faniutta kuluttajan aktiivisena kokemistapana.
Fanikunnat (engl. fandom) muodostuvat saman kohteen faneista. Sellainen voi syntyä esimerkiksi kirjailijan, kirjasarjan, musiikkiyhtyeen tai urheilujoukkueen ympärille. Faniyhteisöt ovat usein epävirallisia, mutta toimintaa on myös fan clubeissa tai yhdistyksissä, jotka voivat olla fanien itsensä perustamia tai kaupallisia, esimerkiksi musiikkiyhtyeen tuotantoyhtiön perustamia.
Faniyhteisöjen toiminnassa fanituotannolla on keskeinen merkitys: fanit luovat fanitaidetta ja kirjoittavat fanifiktiota, jotka perustuvat alkuperäistuotteen kierrättämiselle.
Hirsijärvi, Irma:Faniuden siirtymä. Suomalaisen science fiction-fandomin verkostot.Jyväskylä:Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2009.ISBN978-951-39-3489-7
Lewis, Lisa A. (ed.):The Adoring Audience. Fan Culture and Popular media.London:Routledge, 1992.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
Viitteet
↑Jenkins, Henry:Textual Poachers. Television Fans and Participatory Culture.New York:Routledge, 1992.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
↑Välisalo, Tanja:”Uusikaa usein meidän muistojamme”. Television sarjafilmit vuosilta 1957–1982 suomalaisten arjessa ja muistoissa.Jyväskylä:Jyväskylän yliopisto, 2010.Teoksen verkkoversio(PDF)Viitattu 7.3.2011.
↑Jensen, Joli: Fandom as Pathology: The Consequences of Characterization. Teoksessa Lewis 1992, s. 9–10.
↑Fiske, John: The Cultural Economy of Fandom. Teoksessa Lewis 1992, s. 37–39.
Kirjallisuutta
Bacon-Smith, Camille:Enterprising Women. Television Fandom and the Creation of Popular Myth.New York:University of Pennsylvania Press, 1992.Teoksen verkkoversio.(englanniksi)
Nikunen, Kaarina:Faniuden aika. Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa. (Väitöskirja)Tampere:Tampere University Press, 2005.ISBN951-44-6386-2Teoksen verkkoversio(PDF).[vanhentunut linkki]
Kovala, Urpo & Saresma, Tuija (toim.):Kulttikirja. Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä.Helsinki:Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
Pajala, Mari: Revi siitä ja bailaa! – Fanikatseen nautintoja ja vaaroja. Teoksessa Sihvonen, Jukka (toim.):Silmä. Näkökulmia visuaaliseen kulttuuriin.Turku:Kirjapaino Gillot, 1996.