Venäjän federaatiopiirit

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Venäjän federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug) ovat Venäjän keskushallinnon aluehallinnollinen jaottelu. Ne eivät ole Venäjän liittovaltion perustavia osia kuten federaatiosubjektit (osavaltiot). Jokainen federaatiopiiri käsittää useampia federaatiosubjekteja, ja jokaista johtaa presidentin nimittämä edustaja, jonka virallinen titteli on täysivaltainen edustaja. Täysivaltaisen edustajan tehtävä on valvoa federaation viranomaisten toimintaa alueella, vaikkakin hänen toimivaltansa on laajempi.

Federaatiopiirien johtajat toimivat linkkinä federaatiosubjektien ja federaation hallituksen välillä, ja heidän pääasiallinen vastuunsa on valvoa liittovaltion lakien noudattamista federaatiosubjekteissa.

Luettelo federaatiopiireistä

Federaatiopiirin nimi		Pinta-ala (km²)	Väkiluku (väestölaskennan 2010 mukaan)	Federaatiosubjektit	Hallinnon keskus	Suurin kaupunki
	Keskinen federaatiopiiri	652 800	38 438 600	Belgorodin alue, Brjanskin alue, Ivanovon alue, Kalugan alue, Kostroman alue, Kurskin alue, Lipetskin alue, Moskovan kaupunki, Moskovan alue, Orjolin alue, Rjazanin alue, Smolenskin alue, Tambovin alue, Tverin alue, Tulan alue, Jaroslavlin alue, Vladimirin alue, Voronežin alue	Moskova
	Eteläinen federaatiopiiri	477 900	13 856 700	Astrahanin alue, Adygeian tasavalta, Kalmukian tasavalta, Krasnodarin aluepiiri, Rostovin alue, Volgogradin alue	Rostov-na-Donu	Krasnodar
	Luoteinen federaatiopiiri	1 677 900	13 583 800	Arkangelin alue, Kaliningradin alue, Leningradin alue, Murmanskin alue, Nenetsien autonominen piirikunta, Novgorodin alue, Pietarin kaupunki, Pihkovan alue, Karjalan tasavalta, Komin tasavalta, Vologdan alue	Pietari
	Kaukoidän federaatiopiiri	6 215 900	6 291 900	Amurin alue, Burjatian tasavalta, Habarovskin aluepiiri, Juutalaisten autonominen alue, Kamtšatkan aluepiiri, Magadanin alue, Primorjen aluepiiri, Sahalinin alue, Sahan tasavalta, Taka-Baikalian aluepiiri, Tšukotkan autonominen piirikunta	Vladivostok	Habarovsk
	Siperian federaatiopiiri	5 114 800	19 254 300	Altain aluepiiri, Altain tasavalta, Hakasian tasavalta, Irkutskin alue, Kemerovon alue, Novosibirskin alue, Omskin alue, Tomskin alue, Tuvan tasavalta	Novosibirsk
	Uralin federaatiopiiri	1 788 900	12 082 700	Hanti-Mansian autonominen piirikunta, Jamalin Nenetsian autonominen piirikunta, Kurganin alue, Sverdlovskin alue, Tjumenin alue, Tšeljabinskin alue	Jekaterinburg
	Volgan federaatiopiiri	1 038 000	29 900 400	Baškortostanin tasavalta, Kirovin alue, Nižni Novgorodin alue, Mari Elin tasavalta, Mordvan tasavalta, Orenburgin alue, Penzan alue, Permin aluepiiri, Samaran alue, Saratovin alue, Tatarstanin tasavalta, Udmurtian tasavalta, Uljanovskin alue, Tšuvassian tasavalta	Nižni Novgorod	Kazan
	Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri	170 700	9 496 800	Dagestanin tasavalta, Ingušetian tasavalta, Kabardi-Balkarian tasavalta, Karatšai-Tšerkessian tasavalta, Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta, Stavropolin aluepiiri, Tšetšenian tasavalta	Pjatigorsk	Mahatškala

Historia

Federaatiopiirit perustettiin toukokuussa 2000 Vladimir Putinin aloitteesta osana laajempaa ohjelmaa liittohallinnon vahvistamiseksi. Tämä laajempi uudistusohjelma sisälsi duuman ylähuoneen federaationeuvoston vaalitavan muuttamisen epäsuoraksi, federaatiosubjektien perustuslakien tarkastamisen, presidentille oikeuden hajottaa federaatiosubjektin parlamentti ja oikeuden erottaa federaatiosubjektin hallitus mikäli nämä eivät noudata liittovaltion lakeja.

19. tammikuuta 2010 perustettiin uusi Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri jakamalla Eteläinen federaatiopiiri.

Venäjä laskee Ukrainassa miehittämänsä alueet osaksi eteläistä federaatiopiiriä; vuosina 2014–2016 Krimin niemimaa laskettiin omaksi, Krimin federaatiopiirikseen.

Toiminta

Täysivaltainen edustaja ja hänen toimistonsa varmistaa federaatiosubjektien liittovaltion lakien ja normien loukkauksen. He myös valvovat oikaisumenettelyä lähemmältä kuin liittovaltion instituutiot Moskovasta. He ovat täten keskeisiä Putinin keskushallinnon auktoriteetin vahvistamisessa. Federaatiosubjektien perustaminen on auttanut rajoittamaan federaatiosubjektien lakeja ja käytäntöjä, jotka ovat vastoin liittovaltion lakeja, esimerkiksi kansalaisoikeuksien rajoittamista, alueiden kuvernöörien tai tasavaltojen presidenttien autoritääristä hallitsemista, poliisin manipuloimista ja tuomioistuinten kontrollointia, journalismin hankaloittamista ja vaalien väärentämistä.

Liittovaltion viranomaisten, erityisesti oikeuslaitoksen, "kaapattiin" federaatiosubjekteissa Boris Jeltsinin aikana. Tämä prosessi on estynyt täysivaltaisen edustajan taatessa, että liittovaltion elimet tekevät tehtävänsä ilman vallasta taistelua paikallisten elinten kanssa.

Täysivaltaiset edustajat valvovat liittovaltion työntekijöiden kiertämistä viroissa, jotta he eivät tule liian riippuvaisiksi paikallisista johtajista.

Federaatiopiirit muistuttavat rajoiltaan pitkälti sisäministeriön miliisipiirejä ja puolustusministeriön sotilaspiirejä. Tämä takaa täysivaltaiselle edustajalle suoran yhteyden armeijan komentorakenteeseen ja turvallisuuspalvelun toimintakoneistoon. Tämä lähettää federaatiosubjekteille selvän viestin, että niiden täytyy toimia yhteistyössä liittovaltion hallituksen kanssa, ja se on hyödyllistä täysivaltaiselle edustajalle.

Presidentin täysivaltaiset edustajat

• Keskinen federaatiopiiri
  • Georgi Sergejevitš Poltavtšenko (18. toukokuuta 2000 – 31. elokuuta 2011)
  • Oleg Markovitš Govorun (6. syyskuuta 2011 –)
• Eteläinen federaatiopiiri
  • Viktor Germanovitš Kazantsev (18. toukokuuta 2000 – 9. maaliskuuta 2004)
  • Vladimir Anatolevitš Jakovlev (9. maaliskuuta – 13. syyskuuta 2004)
  • Dmitri Nikolajevitš Kozak (13. syyskuuta 2004 - 24. syyskuuta 2007)
  • Grigori Aleksejevitš Rapota (9. lokakuuta 2007 - 12. toukokuuta 2008)
  • Vladimir Vasiljevitš Ustinov (12. toukokuuta 2008 - )
• Luoteinen federaatiopiiri
  • Viktor Vasiljevitš Tšerkesov (18. toukokuuta 2000 – 11. maaliskuuta 2003)
  • Valentina Ivanovna Matvijenko (11. maaliskuuta 2003 – 15. lokakuuta 2003)
  • Ilja Iosifovitš Klebanov (1. marraskuuta 2003 - 6. syyskuuta 2011)
  • Nikolai Aleksandrovitš Vinnitšenko (6. syyskuuta 2011 - )
• Kaukoidän federaatiopiiri
  • Konstantin Borisovitš Pulikovski (18. toukokuuta – 14. marraskuuta 2005)
  • Kamil Šamiljevitš Ishakov (14. marraskuuta 2004 - 2. lokakuuta 2007)
  • Oleg Aleksandrovitš Safonov (30. marraskuuta 2007 - 20. huhtikuuta 2009)
  • Viktor Ivanovitš Išajev (30. huhtikuuta 2009)
• Siperian federaatiopiiri
  • Leonid Vadimovitš Dratševski (18. toukokuuta 2000 – 9. syyskuuta 2004)
  • Anatoli Vasiljevitš Kvašnin (9. syyskuuta 2004 - 9. syyskuuta 2010)
  • Viktor Aleksandrovitš Tolokonski (9. syyskuuta - )
• Uralin federaatiopiiri
  • Pjotr Mihailovitš Latyšev (19. toukokuuta 2000 – 2. joulukuuta 2008)
  • Nikolai Aleksandrovitš Vinnitšenko (8. joulukuuta 2008 - 6. syyskuuta 2011)
  • Jevgeni Vladimirovitš Kuivašev (6. joulukuuta 2011 - )
• Volgan federaatiopiiri
  • Sergei Vladilenovitš Kirijenko (18. maaliskuuta 2000 – 14. marraskuuta 2005)
  • Aleksandr Vladimirovitš Konovalov (14. marraskuuta 2005 - 12. toukokuuta 2008)
  • Grigori Aleksejevitš Rapota (14. toukokuuta 2008)
• Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
  • Aleksandr Gennadijevitš Hloponin (19. tammikuuta 2010 - )

Katso myös

• Venäjän talousalueet, samankaltainen federaatiosubjektien jaottelu taloudellisia ja tilastollisia tietoja varten

Lähteet

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Federal districts of Russia