Filhelleenit

Luettelo Kreikan vapaussotaan osallistuneista filhelleeneistä Kansallisessa historiallisessa museossa Ateenassa.

Filhelleenit (kreik. Φιλέλληνες, Filéllines < m.kreik. Φιλέλλην, Filhellēn, ’kreikkalaisten ystävä’) olivat eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia sivistyneistön edustajia, jotka tukivat kreikkalaisten vapaussotaa ja itsenäisyyttä 1820-luvulla. Filhelleenisen liikkeen keskuspaikkana oli Genève, ja se edusti vastareaktiota yleiseurooppalaiselle taantumukselle.

Filhelleenit olivat usein aristokraattisia, klassillisesti koulutettuja nuoria miehiä, jotka pitivät itseään antiikin sivistyksen puolustajina. Heidän vaikutuksensa Euroopan yleiseen mielipiteeseen oli suuri. Muutamat heistä, kuten lordi Byron, liittyivät kreikkalaisten vapaustaistelijoiden riveihin ja osallistuivat sotatoimiin. Rahallista tukea saatiin eri puolilta, huomattavassa määrin muun muassa Baijerin kuninkaalta Ludvig I:ltä. Ase kädessä Kreikan puolesta taistelleita arvellaan olleen noin 940.

Ensimmäinen filhelleenien järjestö perustettiin elokuussa 1821 vapaustaistelun alettua. Filhelleenien vaikutuksesta suurvaltojen Kreikan-politiikka muuttui suosiollisemmaksi.

Tunnettuja filhelleenejä

Lähteet

  1. 1 2 Klinge, Matti: Otavan suuri maailmanhistoria 14: Porvariston nousu, s. 85. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08786-X

Kirjallisuutta

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Philhellenismus