Fire Point FP-1 tai UAC FP-1 on ukrainalainen, virallisesti toukokuussa 2025 esitelty Fire Point -yhtiön suunnittelema edullinen pitkän kantaman hyökkäyslennokki. Lennokkia oli käytetty jo kuukausia aiemmin; protyyppiä lennettiin jo alkuvuodesta 2023 ja ensimmäiset toimitukset Ukrainan asevoimille olivat loppuvuodesta 2023. Hyökkäyslennokkia valmistavat ukrainalainen Fire Point sekä ukrainalais-tsekkiläinen yhteisyritys UAC. Fire Pointin tuotanto on hajautettu noin 30 salassa pidettävään toimipisteeseen Ukrainassa.
Historia ja käyttö
Firepoint FP-1:n kehitystyö sai alkunsa marraskuussa 2022, kun joukko yksityishenkilöitä päätti rakentaa 800 kilometrin etäisyydelle 50 kilogramman hyötykuormaa kantavan lennokin, joka maksaisi enimmillään noin 60000 dollaria. He onnistuivat rakentamaan laitteen ja tapasivat Ukrainan erikoisjoukkojen edustajia, jotka ymmärsivät laitteen merkityksen ja aloittivat yhteistyön. Lentokokeet alkoivat tammikuussa 2023, ja saman vuoden toukokuussa lennokki sai asevoimilta tyyppikoodin. Elokuussa 2023 tekijät saivat ensimmäisen 50 lennokin tilauksen. Tätä seurasi 150 lennokin tilaus, ja valmistuttuaan ne luovutettiin asevoimille.
Vuonna 2024 Fire Point osallistui lennokillaan Yhdysvaltain suurlähetystön ja Ukrainan puolustusvoimien järjestämään lennokkien vaativaan testaamiseen koealueella. Fire Point oli ainoa valmistaja, jonka lennokki selvisi kaikista vertailun testeistä. Lennokin piti pystyä lentämään monipuolisesti ja voimakkaasti elektronisesti häirityssä ympäristössä automaattitilassa sekä iskemään annettuun kohteeseen. Tätä seurasi sekä yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten asiantuntijoiden jatkoanalyysi. Näiden jälkeen yhtiö alkoi saada suuria tilauksia. Tilatuilla lennokeilla Ukraina iski moniin venäläisiin kohteisiin.
FP-1 on muodostunut Ukrainan asevoimien keskeisimmäksi pitkän pitkän kantaman hyökkäyslennokiksi, jota se on käyttänyt usein iskiessään syvällä Venäjällä sijaitseviin asevarikkoihin, aseteollisuuden tuotantolaitoksiin, öljynjalostamoihin ja asevoimien johtokeskuksiin. Vuonna 2025 lennokkia käytettiin 50–60 prosentissa Ukrainan pitkän kantaman iskuista Venäjälle. Jo marraskuussa 2025 Ukraina raportoi iskeneensä siihen mennessä joko FP-1-lennokeilla tai FP-5-ohjuksilla myös Venäjän Pietarin seudun öljyteollisuuden avainkohteisiin Ust-Lugassa, Kirišissä ja Koivistossa (Primnorsk).
Marraskuussa 2025 Ukrainan asevoimat raportoi pudottaneensa Mil Mi-8 -sotilashelikopterin lennosta FP-1-lennokilla. Isku lentävään kopteriin olisi tapahtunut Rostovin alueen yllä, 180–190 kilometriä rintamalinjan takana. Väitteen tueksi esitettiin video, jonka kerrottiin olevan peräisin FP-1-lennokista. Mikäli raportti varmentuu, kuvaa se tapausanalyysin mukaan droonisodankäynnin uutta vaihetta, jossa pitkän kantaman miehittämättömillä lentolaitteilla voidaan alkaa aktiivisesti metsästää vastapuolen helikoptereita kaukana varsinaiselta taistelukentältä. Mahdollisesti droonien torjumiseksi lähetettyjen helikopterien operointiturvallisuus muuttuu merkittävästi, jos droonit voivat kohdentaa iskujaan kohti koptereita. Ukrainan asevoimien erikoisjoukkojen mukaan tämänkaltainen isku vaatii huolellista suunnittelua, räätälöityjä laitekonfiguraatioita ja erittäin kokenutta henkilöstöä.
Ominaisuuksia
FP-1:n kantama on 1600 kilometriä. Ase on suunniteltu yksisuuntaiseen lentoon ja sille käytetään tästä kertovaa tyyppimerkintää OWA (engl.one way attack). Tyypillinen räjähdekuorma on 60 kilogrammaa, jolla kantama on 1400 kilometriä. Kauempana sijaitseviin kohteisiin iskettäessä räjähdekuormaa voidaan vähentää 50 kilogrammaan, enimmillään räjähteitä voi olla 120 kg.
FP-1 -lennokki etenee kaksilapaista potkuria pyörittävän edullisen kaksisylinterisen polttomoottorin voimalla. Lennokki laukaistaan lyhyeltä rampilta, ja se kiihdyttää ilmaan rakettipropulsion avulla. Runkorakenteissa on käytetty edullisia materiaaleja kuten vaneria. Hyökkäyslennokissa ei ole laskeutumiseen tarvittavia rakenteita kuten laskutelineitä pyörineen, mikä tuo rakenteeseen tilaa ja säästää painoa. Laskuteline muodostaisi tyypillisesti noin viisi prosenttia pitkän kantaman lennokin painosta.
Hyökkäyslennokin hinnan on valmistajan edustaja esittänyt olevan noin 55000 Yhdysvaltain dollaria (Firepoint FP-1 OWA); arvio yhteisyrityksessä valmistetusta lennokeista oli luokkaa 100000 USD (UAC).
Fire Pointin mukaan miehittämättömien lentolaitteiden kuukausia kestävä varastointi voi tehdä niistä käyttökelvottomia kenttäoloissa. Pitkän varastoinnin jälkeen hyökkäyslennokit on päivitettävä, jolloin muuttuvassa teknologisessa tilanteessa lentolaitteissa on tuolloin toimivat rakenteet ja ratkaisut. Esimerkiksi vuonna 2024 Venäjä ryhtyi häiritsemään lennokin navigointijärjestelmiä väärää paikkasignaalia syöttämällä (GPS-huijaus), jolloin FP-1:n antennijärjestelmiä ja ohjelmistoja jouduttiin uusimaan.
Tuotantovauhti
Loppukesällä 2025 hyökkäyslennokkia valmistettiin sarjatuotantona noin 100 kappaleen vuorokausivauhdilla. Joulukuussa 2025 tuotantovauhtia oli lisätty 200 lennokkiin vuorokaudessa. (Laskennallisesti tämä tuotantomäärä tarkoittaisi yli 300 miljoonan dollarin liikevaihtoa kuukaudessa, mikäli hyökkäysdroonin kappalehinta on 55 kUSD). The New York Times uutisoi (10/2025), että valmistajayhtiö Fire Point oli sopinut miljardin dollarin asetoimituksista vuodelle 2025; yhtiö on kertonut FP-1 -hyökkäysdroonin olevan heidän päätuotteensa. Esimerkiksi risteilyohjus FP-5:sta valmistettiin vain kolme kappaletta vuorokaudessa (11/2025). Uutistoimisto AP:n elokuussa 2025 julkaiseman uutisen mukaan Ukraina pystyy tilaamaan kotimaisilta valmistajiltaan aseita noin 10 miljardilla dollarilla vuodessa. Rahoituksen salliessa teollisuudella olisi kuitenkin kapasiteettia kolminkertaistaa tuotantonsa. Strategisen teollisuuden varaministeri Anna Hvozdiarin mukaan Ukraina on valmis jakamaan FP-1:een liittyviä tietoja liittolaistensa kanssa.
Fire Point FP-2
Hyökkäyslennokista valmistetaan myös nimellä Fire Point FP-2 tunnettua keskipitkän kantaman mallia, joka on 105 kilogramman hyötykuormalla varustettu lennokki 200 kilometrin etäisyydellä sijaitseviin kohteisiin iskemiseksi. Sitä on käytetty esimerkiksi suurempaa räjähdysvoimaa vaativiin sotilaallisiin kohteisiin Venäjän miehitysalueilla Ukrainassa. Maaliskuussa 2026 uutisoitiin, että FP-2:sta valmistuu uudempi versio, jossa räjähdekuormaa voidaan kasvattaa 158 kilogrammaan, mutta kantama säilyy yhä 200 km:ssä. Ratkaisussa käytetään siipiin sijoitettuja polttoainetankkeja. Niitä voidaan hyödyntää myös FP-1:ssä niin, että se pystyisi kuljettamaan 105 kg:n räjähdekuorman kauemmas 50-60 kg:n kuorman sijaan.
Ukrainan asevoimien julkistaman suppean aineiston (365 iskua) perusteella Fire Point FP-2 oli maaliskuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana yksi Ukrainan eniten käyttämistä keskipitkän kantaman hyökkäysdrooneista. Sillä tehtiin 40 prosenttia julkaistun osittaisen aineiston 50-250 kilometrin syvyyteen kohdistetuista drooni-iskusta Venäjää vastaan.
Esimerkiksi huhtikuun 2026 alussa uutisoitiin, että Ukrainan asevoimien miehittämättömien järjestelmien aselajin joukot iskivät yhdessä Ukrainan sotilastiedustelun kanssa FP-2-hyökkäyslennokeilla Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla. Hyökkäyksissä tuhottiin Antonov An-72 -kuljetuslentokone, tutkajärjestelmä sekä neljä kookasta Orion-lennokkia koulutuskeskuksineen.
