Fitburg

Tapahtumien kulku

Elisa havaitsi häiriön merikaapelissa aamulla noin kello viideltä. Tieto rikkoutuneesta kaapelista tuli Elisalta Rajavartiolaitokselle kello 05.45.

Kaapelivaurio oli tapahtunut Viron talousvyöhykkeellä, lähellä Suomen talousvyöhykkeen rajaa.

Paikalle lähetettiin Rajavartiolaitoksen helikopteri ja vartiolaiva Turva. Epäiltyjä aluksia oli alun perin kolme, mutta liiketekijöiden ja aikajanan perusteella huomio kohdistui Fitburg-rahtialukseen. Rajavartiolaitoksen helikopteri tavoitti Fitburgin sen ollessa Suomen talousvyöhykkeellä. Rajavartiolaitos havaitsi kello puoli kahdeksan jälkeen, että aluksen ankkuriketju oli meressä ja alus kulki eteenpäin.

Merivartiosto pyysi alusta tarkistamaan ankkurinsa. Fitburg tarkisti ja kertoi, että kaikki oli kunnossa. Merivartiosto ei uskonut, koska näki kaiken helikopterin välittämän videokuvan kautta. Merivartiosto komensi alusta nostamaan ankkurinsa ylös välittömästi. Yhä edelleen Fitburg väitti, että ankkurit on varmistettu. Käskyt tiukkenivat edelleen ja lopulta Fitburg uskoi.

Vartiolaiva Turva saapui paikalle ankkurin ollessa ylhäällä kello yhdeksän aikaan. Viron merivoimien alus ei pystynyt operoimaan vaikeissa sääoloissa keskellä Suomenlahtea. Koska paikalla oli jo suomalainen alus, sovittiin, että se ottaisi tapauksen hoitoonsa.

Merivartiosto määräsi alukselle ankkuripaikan. Aluksen saavuttua Suomen aluevesille viranomaiset ottivat sen haltuunsa aamupäivällä kello yhdentoista jälkeen noin kuusi tuntia kaapelin vaurioitumisesta. Laivan kannelle laskeutui helikopterista poliisin valmiusyksikkö Karhun ja Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueen jäseniä. Fitburg siirtyi Kirkkonummelle Kantvikin satamaan.

Fitburgilla oli 14 miehistön jäsentä, jotka olivat Venäjän, Georgian, Kazakstanin ja Azerbaidžanin kansalaisia.

Aluksen rahtina oli pakotteiden alaisia teräsrullia, minkä vuoksi tulli aloitti esiselvityksen pakoterikoksen esitutkinnan aloittamiseksi ja pidätti rahdin. Tulli totesi, että alus tuli Suomen aluevesille viranomaisten kehotuksesta, ja siksi miehistö ei tahallaan rikkonut pakotelainsäädäntöä. Satamavaltiotarkastuksessa havaittiin lieviä puutteita, jotka korjattiin.

Keskusrikospoliisi takavarikoi aluksen 7. tammikuuta 2026. Takavarikko purettiin ja alus lähti Suomesta 12. tammikuuta 2026.

Tutkinta

Poliisi selvitti tapahtunutta yhteistyössä useiden kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Operaatiossa olivat mukana poliisin ja Rajavartiolaitoksen lisäksi Puolustusvoimat, Tulli, Traficom, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Finngrid.

Keskusrikospoliisi tutki tapausta epäiltynä törkeänä vahingontekona, törkeän vahingonteon yrityksenä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä. Poliisi pidätti kaksi miehistön jäsentä ja asetti kaksi matkustuskieltoon.

Poliisin mukaan aluksen reittiä seurasi merenpohjassa raahausjälki, joka sopi leveydeltään ja profiililtaan Fitburgin ankkurin tukkiin. Kukaan miehistön jäsenistä ei myöntänyt tahallista tekoa eikä aineistosta ilmennyt varmaa näyttöä sille, että tarkoituksena olisi ollut vaurioittaa kaapeleita. Aineistosta ei ilmennyt, että tilanteen takana olisi jokin valtiollinen toimija.

Keskusrikospoliisin esitutkinta valmistui kesäkuussa 2026. Rikoksesta epäiltynä oli tässä vaiheessa neljä henkilöä. Heistä kolme oli määrätty matkustuskieltoon.

Oikeuskäsittely

Apulaisvaltakunnansyyttäjä syytti Fitburgin venäläistä kapteenia ja azerbaidžanilaista pursimiestä törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syytteeseen sisältyi myös vaihtoehtoisia rikosnimikkeitä. Rikoksesta epäiltyinä olivat myös aluksen kaksi perämiestä, mutta loppujen lopuksi heitä vastaan ei nostettu syytteitä.

Pääkäsittely käräjäoikeudessa toimitettiin 8.9.–8.10.2026.

Syyttäjän mukaan Fitburgin miehistön jäsenet olivat vahingoittaneet Elisan ja Arelion Finlandin tietoliikennekaapeleita ja yrittäneet vahingoittaa kahdeksaa muuta merenalaista yhteyttä. Syyttäjän mukaan teosta olisi voinut aiheutua sähkönjakelun ongelmia sekä Suomessa että Baltiassa ja vaurio olisi johtanut muutamassa päivässä kaasun loppumiseen Suomessa. Syytetyt olisi tuomittava vähintään kahden vuoden ja kuuden kuukauden pituisiin vankeusrangaistuksiin.

Kapteeni ja pursimies kiistivät kaikki syytteet.

Kapteenin asianajajan, pursimiehen avustajan ja varustamon asianajajan mukaan Suomella ei edes ollut asiassa toimivaltaa. Helsingin käräjäoikeus katsoi kuitenkin olevansa toimivaltainen käsittelemään asian, sillä kyse oli tahallisista rikoksista, joiden seuraukset ilmenivät Suomessa.

Fitburgin kapteeni Andrei Maksimenkon mukaan ankkurin laskeminen ajon aikana kapteenin huomaamatta on mahdotonta. Ankkurin laahaamisen meren pohjassa huomaisi tärinästä ja siitä, että laiva ohjautuu pohjassa laahaavan ankkurin suuntaan. Maksimenko kertoi, että kun hän sai tietää, että ankkuri oli vedessä, hän oli ”viimeisen päälle hämmästynyt”, eikä hän oikeudenkäyntiin mennessä ollut ymmärtänyt, mitä tuona yönä oli tapahtunut.

Käräjäoikeuden mukaan todennäköisintä oli, että joku tai jotkut henkilöt Fitburgilla ovat laskeneet ankkurin tukin ja ankkuriketjun mereen. Ankkurin laskemiselle ei ollut merenkulullista perustetta. Tarkoituksena on siis ollut merenalaisen infrastruktuurin rikkominen.

Syytteessä ei väitetty, että kapteeni olisi itse käskenyt ankkurin laskettavaksi mereen tai että pursimies olisi itse laskenut ankkurin. Sen sijaan käräjäoikeuden mukaan kapteenin ja pursimiehen on täytynyt olla tietoisia siitä, että ankkuri oli alhaalla, ja tämän tilanteen kapteeni on hyväksynyt. Pursimiehen syytä oli se, että alus jatkoi kulkuaan ankkuriketjua raahaten vielä kahden tunnin ajan sen jälkeen, kun Suomen viranomaiset olivat ottaneet alukseen yhteyttä. Lisäksi pursimies laiminlöi velvollisuutensa huolehtia siitä, että ankkuri on ylhäällä.

Kapteeni ja pursimies tuomittiin syyttäjän vaatimusta kovempaan rangaistukseen. Venäläinen kapteeni Andrei Maksimenko, 57, tuomittiin 3 vuoden ja 6 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä tuhotyöstä. Azerbaidžanilainen pursimies Vusal Majidov, 48, tuomittiin 2 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen törkeästä tuhotyöstä. Heidät velvoitettiin yhteisvastuullisesti maksamaan vahingonkorvauksia asianomistajille kaapeleiden ja kaasuputken korjaus- ja tutkimiskustannuksista, yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Vastaajat velvoitettiin myös maksamaan asianomistajille näiden oikeudenkäyntikulut. Syyte törkeästä tietoliikenteen häirinnästä hylättiin, koska teon katsottiin sisältyvän törkeään tuhotyöhön.

Kapteeni aikoo valittaa käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen.