Vyötermaa

Vyötermaa
Фёдоровка, Fjodorovka

Vyötermaa

Koordinaatit: 59°29′5″N, 28°13′58″E
Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Narvusi
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 16

Vyötermaa (myös Feodormaa, ven. Фёдоровка, Fjodorovka) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvusin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen vasemmalla rannalla 14 kilometriä Suuresta-Narvusista kaakkoon. Kylässä on 16 asukasta (vuonna 2010).

Vyötermaa lienee ollut aikaisemmin osa Kotkon kylää. Vuonna 1848 siellä asui 162 inkerinsuomalaista ja 27 inkerikkoa. Suomalaiset kuuluivat Kosemkinan luterilaiseen ja inkerikot Haavikon ortodoksiseen seurakuntaan. Vyötermaan suomalaissukuja olivat Hovintalo, Jakonen, Jorro, Kangas, Mykkä, Nahinen, Nikkari, Nyrhi, Pyhänen, Raisu, Roju, Rosaus, Siika, Tahvonen, Tappi, Venska ja Vontti. Kylän talonpojat olivat Iittovan kartanon maaorjia, kunnes vuonna 1848 kartanon omistanut Karl Robert von Nesselrode luovutti heidät velkojensa korvauksena valtiolle. Vuonna 1862 kylässä oli 39 taloa ja 245 asukasta. Vuonna 1899 Vyötermaa kuului kyläkuntana Narvusin volostiin. Kylän 388 asukkaasta 383 oli väestönlaskennan mukaan ”suomalaisia” ja loput virolaisia. Luterilaisia kylässä oli 331 henkeä.

Neuvostoaikana Vyötermaa kuului aluksi Kotkon, vuodesta 1928 lähtien Kukkosin, vuodesta 1950 Tiensuun, vuodesta Koskinan ja vuodesta 1958 jälleen Kukkosin kyläneuvostoon. Vuonna 1928 kylässä oli 243 ja vuonna 1958 80 asukasta.

Vyötermaa koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista. Kesäasukkaiden määräksi arvioidaan 70 henkeä. Kylän kautta kulkee Luutsan ja Kopolan (ven. Pervoje Maja) välinen asfaltoitu maantie. Sieltä on linja-autoyhteydet Jaamaan, Ivangorodiin ja Laukaansuuhun.

Kylässä on asunut runonlaulaja Maria Luukka.

Lähteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 56. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 17.2.2017.
  3. 1 2 Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Kuzjomkinskoje selskoje poselenije munitsipalnogo obrazovanija Kingiseppski munitsipalnyi raion Leningradskoi oblasti fgis.economy.gov.ru. 2013. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 17.2.2017.
  4. ↑ Administrativno-territorialnoje delenije Leningradskoi oblasti, s. 95. Sankt-Peterburg: Komitet po vzaimodeistviju s organami mestnogo samoupravlenija Leningradskoi oblasti, 2007. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 17.2.2017.
  6. ↑ v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 40, 87. St.-Petersburg. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Kuusi, Matti. Narvusin suomalaissuvuista. Teoksessa: Ulkosuomalaisia (Kalevalaseuran vuosikirja 62), s. 240–241. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1982. ISBN 951-717-289-3 Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Murašova, N.V. & Myslina, N.P.: Dvorjanskije usadby Sankt-Peterburgskoi gubernii: Kingiseppski raion, s. 197–199. Sankt-Peterburg: Informatsionnyi tsentr ”Vybor”, 2003. ISBN 5-93518-028-6
  9. ↑ Spisok naselnjonnyh mest po svedenijam 1862 goda: Peterburgskaja gubernija, s. 212. Sankt-Peterburg: Tsentralnyi statistitšeski komitet ministerstva vnutrennyh del, 1864. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Materialy k otsenke zemel v S.-Peterburgskoi gubernii. Tom I: Jamburgski ujezd, vypusk II, s. 18, 23–24. Sankt-Peterburg: Otsenotšno-statistitšeskoje bjuro S.-Peterburgskogo gubernskogo zemstva, 1904. Teoksen verkkoversio.
  11. ↑ Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti classif.spb.ru. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 17.2.2017.
  12. ↑ Kuusi, Matti: Maria Luukan laulut ja loitsut: tutkimus läntisimmän Inkerin suomalaisperinteestä, s. 14. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 951-717-274-5