Fontanka

Pietarin kartta vuodelta 1776. Fontanka laskee mereen vaaleanpunaisen keskusta-alueen eteläreunaa seuraten, erottuaan Nevasta tummanvihreän puistoalueen itäpuolella (merkitty kirjaimella "O").

Fontanka (ven. Фонтанка) on Nevan suuhaara Pietarin kaupungissa Venäjällä. Se irtautuu Nevasta vasemmalle Liteinin ja Troitskin siltojen puolivälistä Kesäpuiston kohdalla ja laskee Nevan suistoon Gutujevskin saaren pohjoispuolella lähellä Pietarin satamaa. Fontanka on pituudeltaan 6,7 km, leveydeltään enimmillään 70 m ja syvyydeltään enimmillään 3,5 m.

Historia

Ennen vuotta 1719 jokea kutsuttiin "Nimettömäksi" (ven. Безымянный ерик, Bezymjannyi jerik), sittemmin Fontannajaksi (ven. Фонтанная река, Fontannaja reka). Nimi Fontanka ("suihkulähde") juurtui käyttöön 1737 sen jälkeen, kun Kesäpuiston suihkukaivot rakennettiin, sillä niiden vesi nostettiin Fontankasta. 1700-luvun puoliväliin saakka Fontanka toimi Pietarin eteläisenä rajana. Arkkitehti Andrei Kvasov suunnitteli kanavan penkeröinnin 1780-1789.

Nähtävyyksiä

Palatsit

Fontankan rantakadun varsilla on monia huomattavia aatelispalatseja, kuten Pietari Suuren kesäpalatsi, Šuvalovin palatsi, Ostankinon palatsi, jossa toimii nykyään Anna Ahmatovan museo, Beloselski-Belozerskin palatsi ja keisarillinen Anitškovin palatsi, jossa Nikolai II asui ennen valtaistuimelle nousuaan.

Fontankan sillat

Nevan valtakatu ylittää Fontankan Anitškovin siltaa pitkin.
Anitškovin palatsi Nevan valtakadun ja Fontankan kulmassa.
Lomonosovin silta.
Egyptiläinen silta ylittää Fontankan Lermontovin prospektin kohdalla.

Fontankan ylittää viisitoista siltaa, joista näyttävimmät ovat Nevan valtakadun kohdalla joen ylittävä Anitškovin silta, Lomonosovin silta, ja sfinksein koristeltu Egyptiläinen silta. Alla luetellaan Fontankan sillat.

Katso myös

Aiheesta muualla