Kumkvatti eli kääpiöpomeranssi eli kääpiösitruuna eli fortunella on pieni, luumun kokoinen sitrushedelmä. Kumkvatteja tuottavat hedelmäpuut luokitellaan sitruspuihin (Citrus), tai niiden voidaan katsoa muodostavan oman sukunsa fortunellat (Fortunella).
Kumkvatit ovat pieniä: ne painavat noin 10 grammaa. Hedelmän kuori on ohut ja appelsiinin kaltainen. Kumkvatit käytetään kuorineen. Kumkvatti on yhtä aikaa kitkerän ja makean makuinen. Makua voi verrata myös voimakkaan appelsiinin makuun. Hedelmäliha on lohkoinen, ja siinä on siemeniä. Kumkvatit sopivat viipaloituna teen, drinkkien, jälkiruokien ja leivonnaisten mausteeksi ja koristeeksi. Hedelmistä voidaan myös valmistaa marmeladia.
Kumkvattien uskotaan olevan lähtöisin Aasiasta, Kiinasta. Kuvauksia kumkvateista löytyy kiinalaisesta kirjallisuudesta jo 1100-luvun loppupuolelta, ja eurooppalaisistakin lähteistä löytyy mainintoja jo 1600-luvun puolivälistä. 1800-luvun puolesta välistä lähtien kumkvatteja on viljelty myös Euroopassa, tosin lähinnä koristekasveina. Nykyään kumkvatteja viljellään Etelä-Amerikassa, Yhdysvaltojen eteläosissa, Etelä-Intiassa ja Etelä-Afrikassa.
Kumkvatteja tuottavat hedelmäpuut luokiteltiin alun perin sitruspuihin (Citrus). Vuonna 1915 Walter Swingle kuitenkin loi uuden suvun fortunellat (Fortunella), jonka lajien hedelmiä kutsutaan kumkvateiksi eli fortunelloiksi. Sittemmin fortunellat on joissakin lähteissä yhdistetty takaisin sitruspuihin.
Swinglen luokittelussa fortunellalajeja oli neljä:
Joissakin uudemmissa lähteissä Swinglen fortunellat eivät ole omia lajejaan vaan pallerofortunellan (Citrus japonica) lajikkeita. Esimerkiksi soikkofortunella on Citrus japonica ’Nagami’. Myös Fortunella polyandra eli uudemmalta nimeltään Citrus swinglei on joskus luokiteltu fortunelloihin. Fortunellojen luokittelu on kuitenkin edelleen kiistanalaista, ja lajimäärät vaihtelevat eri lähteissä. Risteytyminen hankaloittaa lajien evoluutiohistorian ymmärtämistä. Lisäksi on erimielisyyttä siitä, tulisiko fortunellat luokitella omaksi suvukseen vai ei.