Friedrich (Fredrik) Georg Magnus Berg (16. helmikuuta 1845 Tartto, Viro – 22. maaliskuuta 1938 Sangaste, Viro) oli Virossa asunut Bergin aatelissukuun kuulunut kreivi ja maatalousmies. Hän oli Suomen kansalainen.
Fredrik Berg oli Suomessa kenraalikuvernöörinä toimineen kreivi Rembert Bergin veljenpoika ja hänet kirjoitettiin vuonna 1857 tämän ottopoikana Suomen ritarihuoneeseen. Berg oli Virossa hyvin tunnettu maatalousmies ja hänen jalostamansa oli muun muassa Suomessa ja ulkomaillakin tunnettu Sangasten ruis. Tunnustuksena ansioistaan hänet vihittiin Tarton yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1932. Berg omistautui maataloudelle ja varsinkin hevosten kasvatukselle sekä metsän viljelykselle. Hän oli saanut perintönä laajoja maatiloja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Näiden maiden itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan jälkeen tilat kuitenkin joutuivat näiden valtioiden haltuun ja niiden maat jaettiin pien- ja uudisviljelijöille. Berg piti kuitenkin hallussaan ja hoidossaan Virossa Sangasten suurtilan keskuksen ja jatkoi siellä harrastuksiaan. Vielä 1920-luvulla hän kävi tilaltaan käsin pitämässä luentoja maataloudesta Tarton yliopistossa. Berg tuotti puistoihinsa Kaliforniasta ja Siperiasta erilaisia puuntaimia, ja kasvatti niitä täysikasvuisiksi puiksi. Hän koetti muun muassa uudestaan levittää tammea Etelä-Viron metsiin. Berg omisti aikoinaan Suomessa Moision, Villikkalan ja Naranojan tilat Elimäellä. Hän otti osaa vuoden 1878 pitkiin säätyvaltiopäiviin.
Fredrik Bergin poika kreivi Erik Berg toimi Suomessa Suomen valtionrautateiden vt. pääjohtajana 1904, Suomen kenraalikuvernöörin kanslian vt. päällikkönä 1906–1907 ja senaattorina niin sanotussa amiraalisenaatissa vuosina 1909–1917. Myös Bergin toinen poika perheineen asui Suomessa ja Berg itse asui Sangasten linnassaan toisen poikansa vaimon hoitaessa kotia.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
