Frekventatiivi

Frekventatiivi on nimitys verbeille, jotka ilmaisevat useaan kertaan tapahtuvaa tai toistuvaa toimintaa. Joissakin kielissä, kuten suomessa, frekventatiiviverbejä voidaan säännöllisesti muodostaa johtamalla. Toisissa, kuten englannissa, frekventatiivisuutta ilmaistaan tyypillisesti erillisillä adverbeilla kuten regularly ’säännöllisesti’ tai often ’usein’.

Frekventatiiviverbit suomessa

Suomen kielessä frekventatiiviverbejä muodostetaan johtimilla -ele-, -ile- (kolistelee, huokailee), -(t)tele- (herkuttelee, porsastelee), -skele-, -skentele- (pureskelee, käyskentelee), -o-, -i- (harppoo, loikkii), -ksi- (kuljeksii), -hti- (vetelehtii) ja -ise- (kolisee, tutisee). Frekventatiiviverbit ovat karttuva ryhmä, eli niitä – etenkin le-aineksisia verbejä – voi koko ajan syntyä lisää. Frekventatiivijohdoksia voidaan muodostaa paitsi verbeistä myös nomineista, mutta ei läheskään kaikista, ei varsinkaan kolmi- tai useampitavuisista. Frekventatiivijohtimiksi luokitelluilla johtimilla on monesti muitakin merkityksiä. Niillä voidaan muodostaa myös verbejä, jotka ilmaisevat esimerkiksi puhuttelua (sinutella, rouvitella) tai toimijan tilaa (”status”): diivailla, makeilla.

Frekventatiiviverbit ilmaisevat toiminnan toistumista tai ajoittaisuutta, usein myös sen satunnaisuutta tai vähäisempää intensiteettiä. Frekventatiiviverbeillä on tämän merkityksen lisäksi affektisia sävyjä, joilla osoitetaan puhujan asennoitumista. Niitä voidaan käyttää leikillisen tai vähättelevän asenteen ilmaisemiseen (kyllä minä joskus olen kilpaakin uiskennellut) tai luomaan tilanteeseen leppoisaa, tuttavallista sävyä (hoitaja potilaalle: tässä hengitellään happea ja ilokaasua tämmösestä maskista).

Esimerkkejä muista kielistä

Latina

Latinan kieliopeissa frekventatiiveiksi on perinteisesti nimitetty verbejä, jotka muodostetaan suffiksilla -itare, esimerkiksi rogare ’pyytää, kysyä’ → rogitare ’pyytää, vaatia toistuvasti tai innokkaasti’. Kaikki tällaiset verbit eivät kuitenkaan merkitse toistuvaa toimintaa. Esimerkiksi verbistä habere ’omata, pitää omistuksessaan’ johdettu habitare ei merkitse ’toistuvaa omistamista’ vaan ’kiinteistön tai talon hallitsemista, siellä asumista’.

Lähteet

  1. ↑ Kielitiede:frekventatiivinen – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 5.9.2026.
  2. ↑ David Crystal: A dictionary of linguistics and phonetics, s. 199. Oxford: Blackwell publishing, 2008. ISBN 978-1-4051-5296-9
  3. ↑ VISK - § 357 Frekventatiivijohtimet ja niiden yleisyyssuhteet scripta.kotus.fi. Arkistoitu 10.1.2025. Viitattu 5.9.2026.
  4. ↑ Alpo Räisänen: Frekventatiivijohdosten viidakossa. Virittäjä, 3.1.1995, 99. vsk, nro 3, s. 453. doi:10.23982/vir.38816 ISSN 2242-8828 Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ VISK - § 354 Lisää merkityksestä scripta.kotus.fi. Arkistoitu 10.1.2025. Viitattu 5.9.2026.
  6. ↑ VISK - § 1735 Frekventatiivi- ja momentaaniverbit: hoidella, leipasta scripta.kotus.fi. Arkistoitu 29.4.2025. Viitattu 5.9.2026.
  7. ↑ Jared Desjardins: A Corpus-based Linguistic Analysis of Latin Frequentative Verbs. Colorado Research in Linguistics, 4.6.2019, 24. vsk, nro 1. doi:10.33011/cril.24.1.1 Artikkelin verkkoversio.